Rutahon korpeen mahtuisi tuuliturbiineja sähköä tuottamaan ilman että asutukselle olisi haittaa. Tuulisaimaan hanke tuulipuiston perustamisesta Lemin pohjoisosiin pääsi alkuun myötätuulessa.
Rutahon metsäautotie halkoo asumatonta mäkistä maisemaa.
– Parempaa paikkaa tuulimyllyille ei voisi ajatella kuin Kurkelan kylän asumaton korpi, totesi Aapo Kaijansinkko, joka tiistaina oli kuulolla, kun Tuulisaimaan edustajat esittelivät alustavia suunnitelmiaan lehdistölle ja muille kunnantalolle osuneille.
Nuppineuloja ei kartalla vielä ollut, mutta sellaisia luvattiin loppukesästä jo esitellä, kun kaavoitus on päässyt alkuun ja yhtiö on neuvotellut maanomistajien kanssa vuokrasopimuksista.
– Paikkoja on katsottu noin kahdeksalle turbiinille, Tuulisaimaan toimitusjohtaja Petteri Laaksonen kertoi.
Aloite Lemin tuulipuistosta tuli maanomistajien suunnasta viime syksynä. Lemin pohjoisosista Savitaipaleen ja Taipalsaarenkin rajamaastossa on sen jälkeen tehty mittauksia turbiinien sijoittamisesta riittävän etäälle, 700-1000 metrin päähän asutuksesta. Talvesta lähtien on myös mitattu ylätuulten voimakkuuksia.
Rutahon korven monille mäille ja harjanteille valtatie 13:n länsipuolelle turbiinien sijoittaminen on helpompaa kuin tien toiselle puolelle, jossa asutusta on jonkin verran. Silläkin puolella tuulisia paikkoja olisi, muun muassa Näkötorninmäki.
Kartalla ei ole vielä nuppineuloja, mutta turbiinin paikkoja paikalle osuneet maanomistajat osasivat neuvoa tuulivoiman rakentajillekin.
Maanomistajien kiinnostus ja myönteinen suhtautuminen tuulivoimaan selittynee ainakin osaksi vuokrista, joita yhtiö maksaa. Vuokratulo ylittää Petteri Laaksosen mukaan metsän tuoton kevyesti.
Toinen houkutin ovat metsäautotiet ja muut tiet, joiden kunnostuksen ja ylläpidon yhtiö ottaisi hoitaakseen. Perusparannusta tultaisiin tekemään jo sen takia, että turbiinien 55-metriset lavat saadaan kuljetettua paikoilleen.
– Olemassa oleviin metsäautoteihin turvauduttaisiin enimmäkseen, projekti-insinööri Oskari Pylkkönen Tuulisaimaasta kertoi.
Puolustusvoimilta vahvin vastatuuli
Turbiinien sijoittamisen kannalta tehdään tutkimuksia niin melusta kuin propellien aiheuttamasta välkkeestäkin. Myös luonto- ja maisemaselvityksiä tehdään myös.
– Teemme asukkaille havainnekuvia, miltä turbiini heidän pihastaan näyttäisi, Petteri Laaksonen kertoi yhtiönsä käytännöistä. Hänen mukaansa kuvista usein käy ilmi, että turbiini ei lähelle näykään yhtä paljon kuin kauemmas.
Lemille kaavaillut turbiinit olisivat 120-metrisiä eli 20 metriä korkeampia kuin Muukonkankaan käynnistymässä olevat turbiinit Lappeenrannassa.
Alueen asukkaita tullaan kuulemaan ainakin kolmeen kertaan käynnistyvän yleiskaavoituksen yhteydessä, lupasi kunnan maankäyttöinsinööri Antti Hirvikallio. Ensimmäinen kuuleminen on todennäköisesti elokuussa.
Sitä ennen yhtiö kuulee jo muun muassa Puolustusvoimia. Sen turbiinien tutkahaittoihin perustunut valitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kaatoi Ruokolahden tuulipuistokaavan. Lemin kohdalla vastaava tilanne halutaan välttää.
Kaakkois-Suomen tuulivoimalle tutkat ovatkin iso este tai ainakin hidaste.
– Noin miljardin arvosta tuulivoimahankkeita seisoo Puolustusvoimien takia, Petteri Laaksonen arvioi.
Mutta vaikka tutkalausunnot olisivatkin suotuisia, vielä voi tulla taloudellisia esteitä: hanke todetaan kannattamattomaksi.
Mutta jos hanke etenee myötätuulessa, Lemin tuulivoimakaava saa lainvoiman vuoden 2015 alussa, ja turbiinit pyörähtäisivät käyntiin ehkä vuosi sen jälkeen.
KAIJA LANKIA