Niin siinä sitten kävi kuin eukkomamma pelkäsikin: tapanin vastaisena yönä hiipi leuto talvisää keittiön ruutujen väliin ja nuukahdutti eukkomamman hyasintit. Nyt ne näyttävät tältä:
Kahden- ja kolmenkymmenen asteen pakkanen ulkosalla tunkee lämpöikkunan väliin sopivasti ja jäädyttää kukkaset ja muun tilpehöörin, mutta näköjään jo kymmenen asteen kohdalla ikkunanraon pakastin nousee plussan puolelle. Hyasintit lurpahtivat luokille jo aamulla ja nyt maanantaina kumartavat alapokaan asti.
Eukkomamma ei ole ollenkaan yhtä nuukahtanut kuin kukkasensa, kun takana on erittäin levollinen joulu. Missään muualla ei tuvasta poikennut kuin kolmella kävelylenkillä. Ensimmäinen aattona osui siihen aikaan, kun väki vaelsi aattohartauteen kirkkoon ja haudoille kynttilöitä viemään. Taisi kirkko olla täynnä ääriään myöten, ainakin parkissa olleista autoista päätellen.
Joulupäivän ja tapanin reippailut kiersivätkin sitten Lahnajärven. Niillä reissuilla ei juurikaan ihmisiä näkynyt eikä autoista ollut haittaa, ihana joulurauha vain lumisissa metsissä ja viimaisilla rannoilla.