”Hei! Täällä on hirven jalka!” Pihan reunan löytöä riensivät kaikki lapset katsomaan Ruomin metsästysmajalla, kun kirkonkylän iltapäiväkerholaiset viettivät iltapäivää metsässä.
Rölli-peikko johdatti Tapiolan iltapäiväkerholaiset metsän siimekseen.
Hirven jalka ei kuulunut niihin roskiin, joita Johanna Lääperi oli maastoon sijoittanut, eikä sitä biojätteiden joukkoon haettukaan. Roskien tunnistaminen ja lajittelu oli yksi osa rastirataa, jolla harjoiteltiin toimintaa luonnossa, kierrätystä ja muita kansalaistaitoja.
Luontotapahtuma eli ”Metsänpeikko-retki” oli Johanna Lääperin lopputyö koulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkintoon. Tapiolan iltapäiväkerhossa työssäoppimisjaksoa tehnyt viittä vaille valmis koulunkäyntiavustaja oli jo viime viikolla askarrellut lasten kanssa näille eläinaiheiset päähineet – niinpä Ruomin majalla nähtiin ainakin jäniksiä, kettuja ja hirviä. Mutta se hirven jalka ei kuulunut kenellekään kerholaisista vaan oli jäänne ihan oikeasta hirvestä.
Hirven- ja muunkin riistan metsästyksestä pienille koululaisille kertoi Jouko Räipiö Ruomin metsästysyhdistyksestä. Lapsia metsästys tuntui kiinnostavan, kysymyksiä riitti vastattavaksi. Hirvenliha oli tuttu ruoka-aine, ja hirvikeittoa saatiin iltapäivän ruuaksikin. Kaikille kelpasi.
Etsittävänä ja lajiteltavana oli 18 roskaa, mutta lapset löysivät niitä enemmänkin.
Rastilta rastille kuljettiin ryhmissä, ihan majan tuntumassa.