Siirry suoraan sisältöön

Kappas, nehän ovat Lemin punasia

Lemin punanen sai uuden merkityksen kesätorilla lauantaina, kun toriyleisön eteen marssitetusta feresi-muotinäytöksestä valittiin yleisön ja tuomariston mieleisimmät asut.

Feresien koko kirjo ryhmäpotretissa. Toinen vasemmalta yleisön suosikki kotiseutuyhdistyksen puku esittelijänään Pirjo Nykänen. Kuva: Päivi Pokkinen.

 

Yleisöäänestyksen voitti kotiseutuyhdistykselle ommeltu tyylikäs punainen feresi, joka sopi esittäjälleen Pirjo Nykäselle kuin valettu. Puku oli parinkymmenen asun joukosta ylivoimainen suosikki, sillä se sai 18 ääntä 59:stä.

Kirsti Laulajan itselleen ompelema punaruudullinen feresi pukevine säpsöineen taas oli eniten lehdistöraadin, Päivi Pokkisen ja Johanna Vasaran, mieleen. Raadin mielestä puku on kantajalleen täydellinen paketti. Se on kantajansa näköinen, istuva säpsä-päähinettään myöten ja kivan raikas kuosiltaan.

Kirstin Laulajan (vasemmalla) asu oli lehdistöraadin suosikki. Vihreäsävyisessä feresissä Jaana Sinkko.Jaanan poika Konstakin kävi kaikki kurssit.Kuva: Päivi Pokkinen.

Muotinäytöksessä nähtiin Lemin naisten feresikurssin tuotoksia. Ahkerina ovat naiset olleet, sillä valmiita pukuja esiteltiin parikymmentä. Kokonaismäärä nousee lähelle 30:a, sillä puolenkymmentä pukua on vielä keskentekoisia.

Vaikka punainen väri noukkiintui parhaimmistoon, pukukimara oli värejä kirjavanaan vihreästä violettiin. Hengästyttävän upea kokoelma. Tokkopa jäävät kaappeihin pölyttymään, vaan niitä saadaan ihastella
Lemillä erilaisissa tilanteissa tuon tuosta.

Kurssin ohjaajana ja johdattajana toimi Ritva Laurikainen. Hänen käsistään syntyi peräti neljä pukua: oma ja kotiseutuyhdistyksen puku ja sisaren tyttärien tyttärille tehdyt pikkuferesit.

Kurssin vetäjä Ritva Laurikainen (oik.) oli tehnyt yleisöäänestyksen voittajapuvun, oman pukunsa ja kolme pikkuferesiä. Vasemamlla Anneli Lattu omassa feresissään. Kuva: Päivi Pokkinen.

– Feresi on rajakarjalaisen naisen kansanasu. Meidän suvun juuret ovat rajakarjalassa, joten voimme käyttää tätä asua kunniapaikallaan.

Toinen pitäjässä ompelutaidoistaan tunnettu, Liisa Haiko sipaisi hänkin valmiiksi kolme feresiä. Hän vitsaili tehneensä itselleen kokemukseen perustuen vähän leveämmän mallin.

– Kaksi kansallispukua on kutistunut pieneksi. Jos tämäkään ei kohta mahdu, teen taas isomman.

Näytöksen juontajan Joonas Pokkisen haastateltavana Liisa Haiko, joka oli tehnyt itselleen sopivan kokoisen feresin kutistuhneiden kansallispukujen tilalle. Kuva Päivi Pokkinen.

Feresi ei ole paha kutistumaan, sillä se on runsaasti laskostettuna malliltaan muotojen mukaan hyvin myöten antava.

Näkemäänsä ihastunut yleisö esitti lemiläisnaisille jo feresitehtaan perustamistakin. Mahdollista kuitenkin on, että keväällä pidetty kurssi saa jatkoa ensi syksynä. Ritva Laurikainen ainakin oli ajatukselle myötämielinen, mikäli kysyntää ilmenee.

– Feresistä innostuneet voivat kääntyä kansallispukuja Imatralla ammatikseen tekevän Soja Murron puoleen. Hän antoi meillekin neuvoja, vinkkaa Ritva Laurikainen.

Äänestäjien kesken arvottiin kaksi lippua Lemin nuorisoseuran Vaimoke-näytelmään, jota esitetään Tapiolassa ensi syksynä. Irmeli Uski ja Reetta Räipiö voittivat liput.

 

JOHANNA VASARA

Feresi

* Feresi eli suora sarafaani on ortodoksiperäinen kansanasu, jota rajakarjalaiset naiset voivat käyttää niin arki- kuin pyhäasuna. Sen käyttö on vapaampaa kuin kansallispuvun.

* Olkaimellinen, liivihameen tapainen mekko, jonka alla käytetään pellavaista tai puuvillaista pitkää paitaa eli rätsinää. Sen päälle sitaistaan esiliina eli peretniekka. Se voi olla kirjailtu tai pitsein koristeltu tai koristelematon.

* Päähän laitetaan säpsä. Sitä eivät naimattomat naiset kuitenkaan käytä, vaan heillä on päänauha.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *