Kolme yötä kun nukutaan, niin ollaan joulussa. Mukavasti pakkanen on lauhtunut, mutta suojasta ei ainakaan eukkomamma piittaa.
Eukkomamma pääsi joulukinkun makuun tiistaina, kun vietettiin yksin asuvien ja työttömien joulujuhlaa. Eukkomamma ei yksin asumisesta tiedä mitään eikä juuri nyt ole työtönkään, mutta mukava oli päästä mukaan. Juhla näet oli mitä kodikkain, eikä siellä kenenkään tarvinnut olla yksin. Juttuseuraa riitti, samoin joulutunnelmaa. Joululaulutkin sai laulaa yhdessä-
Ystävistä kertovat myös joulukortit, joita eukkomamma on pitkin viikkoa saanut. Jokainen kortti ilahdutti, mutta välillä tuli tuskainenkin olo: en ollut muistanut hänellekään korttia laittaa.
Siksi voin nyt vakuuttaa, että ketään en ole niin hartaasti ja lämmöllä ajatellut kuin niitä, joilta olen kortin saanut mutta jotka eivät vastakorttia harvapäisyyteni takia ole saaneet. Ajatukseni ovat olleet kanssanne päivin ja öin. Ehkä ne ovat tuntuneet värinänä ilmassa ihan perille asti…
Lämmöllä ajattelen myös kaikkia Lemin Kirjavan lukjoita. Teitä aktiivisia on pari sataa, mutta kaikkiaan joukko on kymmenkertainen. Eli isoja, lämpimiä hyvän joulun toivotuksia eukkomammalta!