Ratkaisevatko kuntaliitokset sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat? Onko vahva peruskunta pelkkä käsite ilman todellisuuspohjaa? Näitä ja muita ajankohtaisia asioita pohdittiin Joutsan Kangasrannassa viime sunnuntaina.
Pekka Lankia (vas.), Raija Rissanen ja Eero Lankia Joutsassa sunnuntaina.
Kun geeneissä on kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin, serkkujen kohdatessa puhutaan mieluusti politiikkaa. Työ- ja luottamustehtävien tuoma tieto ja kokemus jaetaan toisille, ja maakuntienkin tilanteet päivittyvät.
Kangasrannan taloa Joutsan Pekkasissa emännöi Riihimäen seudun kuntayhtymän ylihammaslääkärin virasta eläkkeelle jäänyt Riitta Hännikäinen, 64. Hänen sisarensa Raija Rissanen, 62, jäi juuri eläkkeelle Hartolan kunnanjohtajan virasta ja asuu Lahdessa.
Hännikäisen serkkujen vieraina olivat Lankian serkut salmen takaa. Tapio Lankia, 64, on tarkastanut Kuopion kaupungin hallintoa tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Eero Lankia, 61, toimi aikanaan keskustan puoluesihteerinä ja kansanedustajana, ja on Kirkkonummen kunnanvaltuutettu. Pekka Lankia, 53, vaikuttaa kotikunnassa kunnanvaltuutettuna ja aloittaa Keski-Suomen maakuntahallituksen varapuheenjohtajana.
Eeron puoliso Marjut Frantsi-Lankia, 48, on ylilääkärinä Valvirassa ja miehensä tavoin Kirkkonummen valtuutettu. Tapion tytär Outi Lankia, 33, on tuore Porvoon kaupunginvaltuutettu.
Kaija Lankia, 56, on ammatiltaan toimittaja ja hänen puolisonsa Pentti Pitkänen, 56, on Lemin kunnankamreeri Lemiltä.
Sairaanhoitopiiri vaikea purettava
– Tietääkö kukaan, miten sairaanhoitopiiri puretaan, kysyi Pekka Lankia hallituksen aikeisiin viitaten. Teoriassa tämän joku osasikin tehdä, mutta käytäntö on vaikea:
– Millään keskuskunnalla tuskin on varaa ostaa muita kuntia ulos, ja omaisuusmassan hinnoittelu on mahdoton tehtävä, arveli Raija Rissanen.
Jos kaikki osakaskunnat liittyvät keskuskuntaan, ongelmaa ei tietenkään ole.
Keskuskuntien voimavarat vaihtelevat muutenkin.
– Joutsan seutukunnan yritysten liikevaihto on tuoreen tilaston mukaan kehittynyt paljon vahvemmin kuin Jyväskylän seutukunnalla, Jyväskylän kasvu ja talous perustuvat valitettavan paljon terveydenhuollon, yliopiston ja oppilaitosten verovaroilla ylläpidettyihin työpaikkoihin, Pekka Lankia muistutti.
Marjut Frantsi-Lankia (vas.) ja Outi Lankia.
Himmeleitä vai suoraa kansanvaltaa?
Keskustalainen malli maakunnan järjestämästä sosiaali- ja terveydenhuollosta kotikunnat säilyttäen maistuisi useimmille. Se myös mahdollistaisi yksikanavaisen rahoituksen.
Toisaalta suora kansanvaali maakuntahallinnossa antaisi isolle keskuskunnalle todellisen päätösvallan. Äänivaltaleikkuri, jota esimerkiksi jo toimivassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä käytetään, on omiaan suosimaan pikkukuntia liikaakin.
Mutta jos oikeita hallintohimmeleitä etsitään, niitä ovat eri kaupunkien kaupunkiyhtiöt, joissa valta on vielä etäämpänä kuntalaisista kuin kuntayhtymien hallinnossa konsanaan, muistutti Raija Rissanen.
– Kun Kainuun maakuntahallintokokeilu käynnistyi, keskusta joutui järjestämään jäsenäänestyksiä, kun halukkaita maakuntavaltuustoon olisi ollut enemmän kuin ehdokkaita voitiin asettaa. Kunnallisvaaleihin ehdokkaita saikin sitten etsiä, muisteli Eero Lankia puoluesihteerivuosiaan.
Terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen maakunnille ei siten hallintoon halukkaiden puutteeseen kompastuisi. Mutta tarvitaanko sitten sitä kotikuntaa, jos sen väki vähenee tehtävien ohella?
– Ei ainakaan ilman budjettia toimivia kylälautakuntia kunnanvaltuustojen tilalle, para hdettiin yhdestä suusta.
Tapio Lankia ei pelkää kuntaliitoksia, eikä pelännyt sellaista vuosituhannen alussakaan, kun hän Vehmersalmen kunnanvaltuuston puheenjohtajana aloitti kuntaliitosneuvottelut Kuopion kanssa. Pyyhkeitä tuli monelta suunnalta, mutta vuonna 2005 vapaaehtoinen liitos toteutui, eikä sitä Vehmersalmella suuremmin kaduta.
– Kuopio on pitänyt sen, mikä neuvotteluissa sovittiin, Tapio Lankia sanoo. Kuntaliitosavustus seitsemän miljoonaa lienee ennätys lajissaan.
Terveysasema toimii edelleen, ja siellä yksi lääkäri. Valtionhallinnon palvelut ovat Vehmersalmelta miltei hävinneet, mutta niin ne ovat hävinneet itsenäisistäkin kunnista.
Keikkalääkäreihin ei varaa
– Julkisessa terveydenhuollossa on liikaa keskitytty sairaanhoitoon. Sairauksien ehkäisy ja kuntoutus ovat jääneet aivan liian vähälle, arvioi Marjut Frantsi-Lankia.
– Totta, mutta sairauksien hoito oikeaan aikaan, oikeassa paikassa oikein, on välttämätöntä sekä potilaan että niiden kannalta, jotka ovat huolestuneita julkisen terveydenhuollon tuottamattomuudesta ja tehottomuudesta, muistutti Riitta Hännikäinen.
Toimi terveydenhuolto minkälaisella hallinnolla hyvänsä, polttava ongelma on lääkäreiden siirtyminen yksityiselle puolelle. Keikkalääkäreillä paikataan täyttämättä jääneitä virkoja, ja se tulee veronmaksajille kalliiksi ja halvaannuttaa koko järjestelmän.
Johtava keikkalääkärifirma rekrytoi opiskelijoita jo neljänneltä vuosikurssilta.
Vielä nyt monessa kunnan terveysasemalla ja keskussairaaloissa on lääkäreitä, jotka uskovat julkiseen terveydenhuoltoon ja toimivat kuin vanhan ajan kunnanlääkärit. Mutta tällaiset niukkoja aikoja nähneet ja ”vähään” tyytyvät lääkärit ovat yhä harvemmassa.
Mutta eivät ihan hävinneet. Keski-Suomessa esiin nostettu osuuskunta-ajatus perusterveydenhuollon pelastamiseksi miellyttää ainakin Riitta Hännikäistä. Voittoa tavoittelemattomien osuuskuntien osakkaina voisivat lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan lisäksi olla myös muun muassa kunnat.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut vaikuttavat yksityisiin kuntiin ja kuntalaisiin, mutta myös koko maan asutusrakenteeseen. Suuret ikäluokat alkavat olla eläkkeellä ja päättämässä, missä eläkepäivänsä viettävät.
Riitta Hännikäinenkin pohtii, muuttaako vanhaan kotitaloon Joutsaan, vai jääkö Lopelle. Ratkaisussa keskeinen asia ovat terveydenhoidon palvelut ja niiden laatu.
Riitta Hännikäinen (vas.), Pentti Pitkänen, Kaija Lankia ja Tapio Lankia.
Kuntafaktoja:
Joutsa: 5.000 asukasta. Kuuluu Keski-Suomen maakuntaan. Perusterveydenhuolto Keski-Suomen seututerveyskeskuksesta (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitos, toimialue Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Toivakka, 46.000 asukasta), erikoissairaanhoito Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.
Kuopio: 105.000 asukasta. Kuuluu Pohjois-Savon maakuntaan. Itsenäinen perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä.
Lahti: 103.000 asukasta. Kuuluu Päijät-Hämeen maakuntaan. Itsenäinen perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä.
Kirkkonummi: 37.000 asukasta. Kuuluu Uudenmaan maakuntaan. Itsenäinen perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
Loppi: 8.000 asukasta. Kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan. Perusterveydenhuolto Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymältä (Riihimäki, Loppi, Hausjärvi, 46.500 asukasta),erikoissairaanhoito Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä.
Porvoo: 49.000 asukasta. Kuuluu ja Uudenmaan maakuntaan. Itsenäinen perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
Lemi: 3.000 asukasta. Kuuluu Etelä-Karjalan maakuntaan. Perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä (Eksote, 133.000 asukasta, perusterveydenhuollossa 105.000 asukasta).