Eukkomamma pyykkäsi tänään Suomen lipun ja kaksi fanipaitaa: toisen itselleen ja toisen karvaiselle pehmoleijonalle nimeltä Teppo.
Narulla ne nyt odottavat lauantaiaamua.
Pyykkääminen sujui laulaen, olihan Suomi juuri kukistanut Venäjän. Lauantaina se sitten kukistaa Itävallan eukkomamman silmien alla.
Kirjaimellisesti alla, sillä liput on hankittu yläparven ylimpään riviin. Sieltä on hyvä katseellaan hallita koko Areenaa, eikä kukaan kaljahurmoksessaan hakkaa muovinuijalla päähän, kuten kävi takavuosina yhdessä ottelussa.
Itävallan ottelu valikoitui eukkomamman kohteeksi senkin takia, että se on ainoa iltapäiväottelu, joten nuorempiakin kiekkofaneja voi ottaa mukaan. Toisaalta ennakolta heikoin vastustaja takaa ainakin periaatteessa sen, että saa mahdollisimman monta kertaa hypätä pystyyn hurraamaan maaleja.
Kapanen – kissa – jää kotiin. Nimestään huolimatta se ei ole innostunut jääkiekosta. Mertarannan ääni tuudittaa sen uneen sohvalle, mistä se säikähtää pystyyn, kun eukkomamma alkaa hihkua maalin tultua. Itävalta-ottelun se saa nukkua nyt kaikessa rauhassa.
Jos kisakunto kestää, illalla eukkomamma katsoo vielä, kuinka Saksa päihittää Latvian. Tai miten nyt sitten käykään, onhan Latvian ykkösketjussa vikkelä sentteri – tämä Lauris.