Teksti ja kuva: Sirkka-Liisa Vaalivirta
Vaalivirtojen sisarustapaamiseen oli tällä kertaa kutsuttu mukaan myös ”sisarpuolet” ja ”äitipuoli”, joita nimityksiä oikeastaan ei koskaan oikeasti ole käytetty.
Kun nämä pikkusiskot ovat suunnilleen omien lapsien ikäisiä ja äitikkäkin kuin vanhin sisko meille, ovat nuo puolikasnimet olleet vähän outoja.
Iän karttuessa porukka on ollut joka vuosi kiitollinen, että olemme vielä kaikki olemassa, ei nyt ihan nuoruuden kunnossa, mutta terveinä kuitenkin, omin jaloin paikalla.
Perhekuvassa meitä onkin tässä 9+1 , eli ikäjärjestyksessä äitikkä Liisi Vaalivirta (edessä keskellä) Kouvolasta, ja sitten epämääräisessä järjestyksesä kirjoittaja Sirkka-Liisa Vaalivirta Savitaipaleelta, Pekka Vaalivirta Savonlinnasta, tapaamispaikan emäntä Maija Fabritius Juornaankylästä, Hilkka Vaalivirta Dalsjöforssista Ruotsista, Eeva Uski Kotkasta ja Matti Vaalivirta Kaipiaisista. Sitten nämä pikkusiskot Anna-Leena Vaalivirta Helsingistä, Marja-Sisko Vaalivirta samoin Helsingistä ja Satu Jämsen Paukarlahdesta.
Onhan siinä katrasta, ja muistuukin mieleen, kun jossakin sukujuhlassa aikoinaan meitä katsoessaan joku loihe lausumaan, että pitäisköhän tuon Piipun varsi jo panna solmuun. Isä kun oli jo sota-aikana pakinoinut nimimerkillä T .O .Piippu, ja Piippuna hänet ystävät tunsivat myös näillä seutuvilla kirjoituksistaan.
Muistoksi isän kirjailijaurasta saimmekin kaikki kotiin lukemista, sillä nuorin veljemme oli kopioinut kaikille kansiollisen isän pakinoita Ilmailu-lehden 50-luvun numeroista.