Tunnelmallis gambamusiikkia kuullaan ensi lauantaina Lemin kirkossa Cupidon uni -konsertissa. Esiintyjinä ovat gambayhtye Jouhi ja espanjalainen laulajatar Maria Altadill.
Maija Lampela on yksi Jouhen soittajista.
– Gamba on 1400-luvun lopulla kehitetty jousisoitin tai oikeastaan jousisoitinperhe, jossa on samalla tavalla erikokoisia soittimia kuin viulu-perheessä. Gamba muistuttaa näppäiltäviä kielisoittimia, koska siinä on 6-7 kieltä ja nauhat niinkuin kitarassa tai luutussa, Maija Lampela Jouhesta kertoo.
Gambaa soitetaan kuitenkin jousella, niinkuin muitakin jousisoittimia, mutta jousiote on erilainen, jousta pidetään alapuolelta kiinni.
. Tässä yhtyeessämme soitamme eri kokoisia gamboja sen mukaan mitä musiikkia valitsemme konsetteihin., Lampela kertoo. Lemillä kuullaan kolmea eri kokoista soitinta, basso- tenori- ja diskanttigamboja
Gambayhtyeelle, consortille, on sävelletty paljon musiikkia 1500-1600-luvuilla, jolloin gamba oli suosittu harrastajien soitin Euroopan yläluokan keskuudessa, erityisesti Englannissa. Toisin kuin viulujen kohdalla, gamboissa bassogambasta eli sellon kokoisesta instrumentista tuli varsinainen soolosoitin, jolle sävellettiin varsinkin 1600- ja 1700-luvuilla Ranskassa paljon virtuoosista soolomusiikkia.
– Koska bassogamban koko ja soittotekniikka ovat melko lähellä sellonsoittotekniikkaa, niin gambistit ovat usein alunperin sellistejä. Näin on myös kaikkien meidän kolmen kohdalla, Maija Lampela kertoo.
Hän itse päätyi soittamaan gambaa hieman vahingossa, kun hänen silloisessa opinahjossaan Turussa kaivattiin yhteen produktioon gambansoittajaa.
– Lupauduin, koska äitini oli hankkinut gamban harrastusmielessä joitain vuosia aiemmin ja sain tämän soittimen käyttööni, ja Turussa lupasivat maksaa minulle gambatunnit.
– Olin ihastunut gambamusiikkiin jo aiemmin 1990-luvun alun ”Kaikki elämäni aamut” elokuvan myötä, mutten olisi varmaan tullut aloittaneeksi ilman tuota produktiota, hän kertoo.
Lampela sanoo nauttineensa alusta asti gamban sävykkäästä äänestä ja soiton fyysisestä keveydestä verrattuna selloon, jota soittaessa tarvitaan enemmän lihaksia.
Gamban ääni on pienempi kuin sellon, ja siksi gamba soveltuu parhaiten pienempiin yhtyeisiin ja intiimeihin tiloihin.
Lemin konsertissa musiikki yhdistetään Caravaggion taideteoksiin. Esitystä täydentävät luuttu ja laulusolisti.
Espanjalaista Maria Altadilliä kuullaan konsertin laulusolistina.
– Luutistimme Mikko Ikäheimo tutustui opiskellessaan Baselissa laulaja Maria Altadilliin, ja he ovat esittäneet tälle samalle idealle pohjautuvia konsertteja jo aiemmin Espanjassa. Päätimme tuoda tämän idean Suomeen, Maija Lampela kertoo.
– Useissa Caravaggion teoksissa näkyy nuottikirjoja, joiden musiikki on 1500-1600-luvulla hyvin suositun Arcadeltin säveltämää. Tässä konsertissa soitamme siis Arcadeltin ja muiden Caravaggion aikalaisten musiikkia, hän lisää.
Kolmen gambistin Jouhi on ollut koossa vuodesta 2011. Maija Lampelan ohella peruskokoonopanoon kuuluvat Ritva Hautsalo ja Katri Susitaival.
Jouhi peruskokoonpanossaan.
– Olemme konsertoineet eri laulajien kanssa ja viime kesästä lähtien luutisti ja kitaristi Mikko Ikäheimon kanssa. Aiemmin olemme soittaneet toki yhdessä monenlaisissa kokoonpanoissa. Gambansoittajia on Suomessa vähän ja kun suuri osa gambamusiikista on sävelletty eri kokoisille yhtyeille, niin on ollut luonnollista päätyä samoihin porukoihin soittamaan, Lampela kertoo.
Gambayhtyen Jouhi Lemin kirkossa lauantaina 27.7. kello 19.