Teksti ja kuva: Sirkka-Liisa Vaalivirta
Ihana kesäinen päivä lämpenee aamuaikaisin Savitaipaleen liikuntatalon pihamaalla.
Riikka Sarasoja-Lilja on lupautunut ennen punttisalille menoa jutustelemaan hiukan elämästään.
Vaikka Riikka Sarasoja-Lilja asuu nykyisin Kuortaneella, ja kohta Jyväskylässä, hän sanoo olevansa yhä savitaipalelainen, asuuhan äitikin täällä. Lappeen Riennon urheilija, hiihtoliiton A-maajoukkueeseen kuuluva hiihtäjä on tyytyväinen Heikki Pusan valmennukseen kaiken muun ohella.
Urheilijana Riikka on omasta mielestään keskitien kulkija, kestävyysurheilijan ei tarvitse säännöstellä syömisiään, kunhan syö normaalisti ja terveellisesti, kun kulutuskin on vallan kovaa. Ja punttisaleilla hän ei nostele mitään maksimipainoja, kunnon pitää olla tasaista ja kestävää, tasapaino on hiihtäjälle tärkeää.
Hän on syntynyt Lempäälässä 23.2. 1982, mutta oli alle kaksivuotias, kun muutti Savitaipaleelle, joten kaikki varhaisimmat muistot ovat täältä. Riikka ei tiedä , mistä kipinä hiihtoon on tullut. Se vain oli ja on hauskaa.Suksilla hän on ollut varmaan parivuotiaasta, ja 4-vuotiaana sitten jo Hippo-hiihdoissa.
15-vuotiaana hän oli Katja Huhtasen valmennuksessa, ja Marjo Matikainen oli se suuri idoli
– Hiihtäminen on edelleen hauskaa, ei tätä muuten tekisikään, kertoo Riikka.
– Ensi talvi on kaikkein tärkein. Se on varmaan viimeinen olympiatalvi, tuumaa hän ja sanoo odotetusti pahimmiksi vastustajikseen norjalaiset, jotka ovat kuulema harjoitelleet nyt aivan erityisen kovaa. Eikä unohtaa sovi sitä yhtä Justi
naakaan…
Riikalta on turha yrittää urkkia kenkuista vastapelureista tai kyseenalaisista kisavalinnoista, sellaiset asiat hän jättää omaan arvoonsa, eikä puutu niihin. Hän vain hiihtää, ja hyvä niin.
Iloisesti vilkuttaen hän pyrähtää helteiselle juoksulenkilleen ennen punttisalille poikkeamista
Ai että milloinka hiihtäjä pitää lomaa? No tulihan tuota kuulema keväällä kaksi viikkoa pidettyä, talven kunto kun pitää kesällä hankkia.