Sää ja väenpaljous suosivat jälleen Lemin maalaismarkkinoita. 2.100 kävijää koki tapahtuman ainutlaatuisen tunnelman.
Pirjo Nykänen pillerihatussaan toivotti vieraat tervetulleiksi. Puoli kahdentoista aikaan kävijämäärä oli noussut jo 1.500:en.
– Onhan tästä paljon kuullut, mutta itse on se koettava, ennen kuin tajuaa, mistä on kyse, ihasteli ensimmäisillä maalaismarkkinoillaan kunnan sivistysjohtaja ja koulukeskuksen rehtori Petri Vainikka.
Vainikka oli paitsi markkinavieraana myös kunnan edustajana kunnan osastolla. Osastopäälliköt ja kunnanhallituksen edustajat esittelivät mm. vapaina olevia tontteja savusaunan pukuhuoneessa. Sinnekin markkinaväki osasi tulla, vaikka museon laajennustyömaa kulkua hieman hankaloittikin.
Pääosassa markkinoilla olivat kuitenkin kesän ja alkavan syksyn sato, käsin tehdyt laatutuotteet, maukkaat leivonnaiset ja muut suuhunpantavat särästä alkaen. Ja tietenkin kiireetön seurustelu tuttujen ja miksei tuntemattomienkin kanssa.
Kesälemiläinen Tuula Raito oli laittanut marjapensaidensa sadon pulloihin myytäväksi. Myyntipöydälle mahtui myös uuden sadon Lemin kirjavaa, jota mökkitontilla on pari kesää viljelty.
Lemin kirjava on saanut jalansijaa ilmeisen mukavasti harrastajaviljelijöiden keskuudessa. Mutta myös ammattilaisten myyntipöydille se on tiensä löytänyt. Kari Haikolla uusvanha lajike oli jo myynnissä.
– Sen verran satoa tuli, että siitä joutaa myyntiin siemenperunaksikin, jos joku haluaa, hän kertoi.
Yhtä aikaa alkusyksyn perunasadon kanssa myytiin vielä mansikoitakin. Pakastetut mansikan taimet, ns. satomansikat jatkavat tuoreen herkun sesonkia.
Seija Tuuvalla oli myynnissä tuoreita marjoja ja marjamehuja ja -hilloja.
Käsityötaito Lemillä korkealla tasolla, ja harrastus on laajaa. Sen markkinapäivä jälleen osoitti. Rihkamatorista ei todellakaan ollut kyse.
Kaisa Vainikka myös suosittuja Lemi-mukejaan ja lautasiaan.
Valmiiden tuotteiden ohella vanhan ajan työnäytökset kuuluivat museoalueen markkinoihin. Suurimman kiinnostuksen kohteena taisi olla Rasvanäppien pärehöylä, jota vanhojen traktoreiden harrastajat pyörittivät ja tekivät väelle varapäreitä.
Lasse Partasella, Markku Pesarilla ja muilla rasvanäpeillä riitti yleisöä.
Markkinaväki sai samalla kuunnella myös kotiseutuyhdistystyksen Kotiseuturatiota, jonka ohjelmaa tehtiin paikan päällä. Radio-ohjelman ja markkinatapahtuman vaikuttavinta antia oli Hautaukkojen köörin veisuu.
Hautaukot tutustumassa museon uudisrakennuksen työmaahan.
Markkinayleisön ohella tyytyväisiä olivat myös järjestäjät kotiseutuyhdistyksessä.
– Tänä vuonna väkeä tuli tasaisesti koko neljän tunnin ajan ilman ylenmääräistä ryntäystä. Näin kiireetön tunnelma säilyi koko ajan, Pirjo Nykänen totesi urakan jälkeen.