On ihan pakko kommentoida Markku Peutereen eläkkeelle siirtymisestä kertovaa kirjoitusta. Olet, Markku, todella peruslemiläinen. Työsi ja asenteesi Lemillä on ollut esimerkillistä, ja tässä kuntaliitosten kohelluksessa tärkeitä näkökulmia avaavia.
Tarkoitan sitä, että Helsingin päässä olisi kiinnostuttava paikallisen hallinnoinnin, virallisten ja myös asukkaiden epävirallisen aktiviteetin tutkimiseen.
On surullista, jos yhteisön ”palkolliset” virkamäistyvät, niin ettei lähituntemukseen ja tuttavuuteen pohjautuvalle toiminnalle anneta ihan itseisarvoa. Markun tapaisia yhteiskunnan palvelijoita tarvitaan entistä enemmän.
Olen kolmesti käynyt menneenä vuotena Lemillä ja todennut, että siellä pyyhkii hyvin. Kunta, pankki, yritykset, järjestöt, seurakunta, kotiseutuyhdistys – särän kärventäjät ja virren vääntäjät – yllä pitävät lemiläisyyttä. Tiedän, että Markulla on tässä ollut oma tärkeä osuutensa.
Mielessäni on erityisesti eräs keskustelu kotiseutumuseon ja kirkon väliseltä tien pätkältä, johon Markku minut kutsui mukaan ja jonka avulla torjuimme tien korottamisen rivitalojen räystäiden tasolle. Siinä toimi hyvin valtion hallinnon ja kunnallisen itsehallinnon välinen yhteys. Niin en ikävä kyllä voi olevan täällä Kaustajärven kylän ja Pohjois-Savon ely-keskuksen välillä.
Toivotan Markulle hyviä eläkevuosia! Niihin voi sijoittua myös mukavia aktiviteetteja yhteisen hyvän mielen vaalimiseksi. Ja kyllähän se eläkeläinenkin maksaa veroja ja kuluttaa eikä ole vain rasite yhteiskunnan menopuolella. Niin että siitä vaan hyvällä omallatunnolla!
Erkki Lintunen
Hyviä ja terveitä eläkepäiviä Markulle.
Minä en ole perus-Lemiläinen.
Vaikkakin olen viettänyt Lemillä monta nuoruusvuotta.
Äitini suvun hellässä hoivassa.
Olen perus-jämsänkoskelainen.
Itsekin eläkeläisenä, on aina mukava huomata että ”Keski-Suomi-Kansamme” on tehnyt työnsä hyvin ja ansiokkaasti.