Teksti ja kuva: Sirkka-Liisa Vaalivirta
Kuten virressä sanotaan ”Hän säät ja ilmat säätää”, pihalaulajaiset linnunlaulun säestyksellä vaihtuivat jälleen tupaan Mäntyperällä.
Kun ulkona ei voitu olla, asetuttiin tupaan.
Taivas oli jo paksussa pilvessä ja ensimmäiset hyttyset hyrisivät virkeinä korvanjuurssa , joten kolmisenkymmentä virsien ystävää tuli tupasille tutustumaan Savitaipaleen uuteen kanttoriin Aino Juntuseen, kesäteologi Janne-Pekka Mustoseen, ja kuuntelemaan diakonissa Tuija Tiaisen tarinaa siitä, kuinka rahaa tarvitaan opettajien koulutukseen siellä, missä kouluja on rakennettu, mutta opettajia puuttuu.
Jokus tuntuu, että murheet täällä omassa maassa ovat sittenkin melko pieniä verrattuna monen muun maan kuvioihin.
Virsilaulajaisillakin taisi olla Mäntyperällä juhlavuosi, luultavasti niitäkin on 20 vuotta laulettu, ja sen kunniaksi oli kopioitu Sinikka Hillon aikanaan laulattama suvivirren suomennos vuodelta 1700. Kyllähän se hiukan erilainen on , vai mitä :”O Jesu Criste jalo! Sä kirkas paistehem´, Ain´ kylmää luontoom ´haudo. Ja asu tykönäm´! Sun rakkautes tuli Ann´ palaa sydämess´! Luo meihin uusi mieli, Pois murheet poista myös.”
Laulajaiset aloitettiin poikkeuksellisesti kännykkälinkin avustuksella tuki-ja esirukousvirrellä, johon osallistui virren toivoja autossa kotimatkalla sairaalasta.