Lemin uusi kirkkoherra Lea Karhinen aloittaa virassaan nyt perjantaina. Uuteen kotiin asettuminen oli yllättävän raskasta.
– Nyt ovat onneksi jo kaikki tavarat uudessa asunnossani, huokaa Lea Karhinen keskiviikkona. Heinäkuu hurahti Helsingin-kotia purkaessa ja Lemin-kotiin asettuessa.
Asettuminen ei kuitenkaan käynyt ihan niin kuin hän oli suunnitellut, sillä asunnon löytäminen oli ennakoitua vaikeampaa. Ja sitten kun se löytyi, remontti venyi pitkälti luvatusta.
Uusi kirkkoherra ei näet asu pappilassa, vaan hän hankki rivitaloasunnon Palolan alueelta.
– Olen koko ajan vain siivonnut ja siivonnut, kuvailee hän muuttoaan keskeneräiseen asuntoon. Niissä kiireissä ei hän ole ehtinyt juurikaan lemiläisiin tutustua, mutta toivoo ehtivänsä vaikkapa kesätorille tuttavuutta tekemään.
Tutuiksi ovat tulleet sen sijaan kärpäset, ampiaiset, hyttyset ja muut siivekkäät. Niiden määrä yllätti Helsingistä muuttaneen.
– Luulin muuttaneeni kirkonkylään, mutta olenkin todella maaseudulla, hän ihmettelee.
Lemin kirkonkylä teki senkin yllätyksen, että kaupallisia palveluja on kovin vähän. Jos jotain vähänkin erikoisempaa tarvitsee, on ajettava Lappeenrantaan tai Mikkeliin, joka on hänelle entuudestaan tuttu. Uutta kotia laittaessa näitä tarpeita on tavallistakin enemmän.
Virkaan asettamista
juhlitaan 28. syyskuuta
Lea Karhisen työt alkavat viikon lopusta, perjantaina.
– Heti sunnuntaina toimitan messun ihan yksikseni. Paavo Salakka tarjoutui hoitamaan lauantaina hautaan siunaukset, joten minulla on hieman enemmän aikaa valmistella sunnuntain messua, hän toteaa.
Juhlallinen virkaan asettaminen tapahtuu vasta syyskuun lopulla, 28. päivä.
– Samana päivänä täytän 52 vuotta. Se oli minulla toiveena virkaan asettamispäiväksi ja kävi myös piispalle, kun siitä keväällä sovittiin, Lea Karhinen kertoo.
Hän toivoo, että osoittautuu työssään sen luottamuksen arvoiseksi, mitä lemiläiset osoittivat valitessaan hänet kirkkoherrakseen.
Toinen toive on, että lemiläiset ottaisivat hänet omakseen, osaksi Lemin yhteisöä.
– Työn kautta varmasti tutustun ihmisiin, mutta minuun voi ottaa kontakteja muutenkin, hän sanoo.
”Vuoden Takoja” Värtsilästä laulaa Lealle: ”Moonia vuosia, armorikkaita vuosia, moo-o-nia aa-ar-moo-o-ri-ikkaita vuosia, moonia vuosia…”
Toivon, että kauttasi lemiläinen virsilaulu palaisi taas radion ohjelmiin. Sitä kaipaavat monet eri puolilla Suomea. Viime sunnuntai radiojumalanpalvelus oli suurta juhlaa!