Kuntarakenneselvittäjien arviointi kuntarakennevaihtoehdoista on valmistunut. Selvittäjät tarjoavat yhden, kahden ja viiden kunnan vaihtoehtoja.
Kuntarakennevaihtoehtoja on arvioitu palveluiden, elinvoiman, henkilöstön, hallinnon ja päätöksenteon sekä lähidemokratian ja talouden näkökulmista. Suurimmat haasteet ja mahdollisuudet kuntien rakenneratkaisuissa liittyvät talouteen ja elinvoimaan, selvittäjät toteavat.
Rohkaisevaa heidän mukaansa Etelä-Karjalan tilanteessa on se, että Eksoten esimerkki osoittaa yhteisen palvelutuotannon kustannuskasvua leikkaavan vaikutuksen. Lisäksi kustannusvertailuissa muihin kaupunkeihin nähden voidaan todeta, että Etelä-Karjalassa on edelleen sopeuttamisvaraa eli uudelleen järjestelyillä voidaan hillitä kustannustasoa pitkällä tähtäimellä. Selvitys osoittaa selkeästi, että nykyisellä mallilla sellaisenaan ei voida jatkaa.
Vanhalla pohjalla?
Selvityksen aikana on kuntarakennevaihtoehtojen rinnalla esille nostettu jatkaminen nykyisellä kuntarakenteella. Tulevaisuudessa tässä mallissa suuri osa palveluista toteutetaan peruskuntien ulkopuolella. Johtamis- ja hallintorakenne on silloin monikerroksinen eikä tehokkain mahdollinen. Elinvoiman ja talouden tasapainottamisen näkökulmasta resurssit ovat hajanaiset, selvittäjät toteavat.
Selvirtysten pohjalta akennemuutoksen tie nykymallilla on pitkä ja tarkoittaa yksittäisiä kuntaliitoksia, uusia palveluorganisointeja tai yhteisten palveluiden kokoamista yhdelle uudelle toimijalle. Toimintamalleja ja palvelurakenteita on joka tapauksessa uudistettava (sote- uudistus, lukiopalveluiden ja rakennusvalvonnan järjestäminen). Yhteisten palveluiden tuottamistapoja on kehitettävä edelleen. Etelä-Karjalassa on poikkeuksellisen paljon maakunnallista yhteistyötä palveluiden järjestämisessä. Tätä kokemusta voidaan hyödyntää myös mahdollisissa rakennemuutoksissa.
Maakunta yhdeksi kunnaksi?
Yhden kunnan malli olisi kertamuutos, jossa kunnan sisällä organisoidaan asioita merkittävästi uusiksi, jotta taloudellisia hyötyjä saavutetaan ja palvelut turvataan kunnan eri alueilla. Elinvoiman kehittämisen kannalta yksi kunta mahdollistaisi suurimmat edut.
Selvittäjien mukaan tämä mahdollistaa suuremmat tehokkuus- ja elinvoimahyödyt jo ensimmäisen valtuustokauden aikana. Uuden kunnan tulee huomioida toiminnassaan alueellisuus, kuntakeskusten asiointimahdollisuudet sekä kuntalaisten yhteisöllisyys.
Vai kahdeksi?
Seutukunnittainen kahden kunnan malli on yhtä kuntaa helpompi toteuttaa. Pohjana muutoksessa voivat olla nykyisten kaupunkien rakenteet ja toimintatavat, joihin yhdistetään muiden kuntien toimintaa yhteisesti sopien. Hyötyjä voidaan odottaa noin 1-2 valtuustokauden aikana. Kahden kunnan malli ei tarjoa yhtä suuria uudistamisen mahdollisuuksia ja sitä kautta taloudellisia hyötyjä kuin yhden kunnan malli, selvittäjät toteavat.
Savitaipale, Luumäki ja Parikkala säilyisivät toistaiseksi?
Muut kuntarakennemallit yhdistävät kriittisimmin toisiinsa liittyvät kunnat niin kutsutun kehityskäytävän varrella eli Lappeenrannan, Lemin, Taipalsaaren, Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven.
Parikkala, Luumäki ja Savitaipale ovat etäämmällä kaupunkikeskuksista, mutta ne ovat vahvasti mukana palvelutuotannon yhteistyössä jo nykyisin. Näiden etäämmällä sijaitsevien kuntien saaminen mukaan ensi vaiheessa ei ole kriittistä, selvittäjät toteavat.
Vaiheittainen eteneminen kuitenkin vähentäisi hyötyjen saamista, lisäisi muutosten kestoa sekä ylläpitäisi useita hallintoja ja niiden välisiä yhteistyörakenteita eikä siten toisi parasta taloudellista etua maakuntatasolla.
Kuntalaisia kuullaan
Kuntarakennevaihtoehtoja esitellään kuntalaisille ja päättäjille suunnatulla kuntakierroksella. Lemillä tilaisuus järjestetään ensi tiistaina 2.9. kello 18 koulukeskuksessa, Savitaipaleella keskiviikkona 3.9. kello 18 kunnantalolla. Kuntarakennevaihtoehdoista järjestetään myös kuntalaiskysely.
Kierroksen jälkeen 30.9.2014 kuntajakoselvittäjät Aija Tuimala, Jari Salomaa ja Taina Ketola antavat oman lopullisen esityksensä kuntarakenteesta, jota kuntien valtuustot tulevat käsittelemään syksyn aikana.