Tapiolassa muisteltiin sunnuntaina tukkien uittoa Väliväylällä. Aiheesta kirjan tehnyt Hilkka Mattila ei tilaisuuteen päässyt, mutta uitoissa mukana olleita kuultiin sekä filmiltä että paikan päällä.
Voitto Pesulla (vas.) ja Arvo Laarilla oli uitoista monta tarinaa kerrottavana – myös kahvitauon aikana.
Norjalainen metsäyhtiö Gutzeit avasi vuonna 1891uittoreitin Saimaalta Kymijoen vesistöön pystyäkseen kilpailemaan Kymi-yhtiön sahan kanssa Kymenlaaksossa. Norjalaisella insinööritaidolla rakennettiin Lappeen Rutolaan ylimenolaitos, jolla tukit siirrettiin Saimaalta Jängynjärvelle.
Näin Gutzeit saattoi käyttää hyväkseen Saimaan rantojen tukkivarantoa aina Pohjois-Karjalaa myöten. 74 vuoden aikana – uitot päättyivät vuonna 1963 – Rutolassa leimattiin yli sata miljoonaa tukkia 116 kilometrin matkalle kohti Kannuskoskea.
Reitin varrella tarvittiin monenlaista kalustoa ylimenolaitoksen hevoskiertoponttoonista lähtien. Käytössä olivat höyryvoimalla puksuttavat hinaajat ja vinssin kanssa etenevät varppaajat. Kapeikoissa ja koskissa lautat purettiin. Rampatukit eli liian syvässä uivat tukit kuljetettiin kuorma-autoilla. Puumäärä toisaalta kasvoi matkan varrella, kun Kivijärven rannoilla ja sen laskujoissa työnnettiin tukkeja veteen.
Uittosavotta työllisti noin 300 henkeä kesässä, enimmäkseen miehiä, mutta myös naisia ja lapsia. Erityisesti sota-aikana oli lapsityövoimallekin käyttöä, kun miehet olivat rintamalla.
Työnjohtajana Huopaisenvirralla ja myöhemmin piiriesimiehenä toiminut Arvo Laari kertoi saaneensa ensimmäisen uittopestinsä kymmenvuotiaana.
Vaikka väkeä oli työssä paljon, ja se sai ilmeisen kohtuullista palkkaa, uitto oli kannattavaa. Vaikka matalalla Väliväylällä ei voitukaan tehdä kaikista edullisinta nippu-uittoa, kustannukset olivat vain kolmannes autokuljetuksiin verrattuna.
Uitto loppui vuonna 1963, kun järvien pintaa laskettiin. Arvo Laarin tehtäväksi jäi purattaa laitteisto. Voitto Pesu ajoi kelopöllit Kaukopäälle ja Summaan aallonmurtajiksi.
Hilkka Mattila on tehnyt Väliväylän uitoista kirjan. Kirjasta tarkemmin täällä.
Tapiolan tilaisuuden järjesti Lemin kotiseutuyhdistys.