Siirry suoraan sisältöön

Monen kerroksen nukkeväkeä ja vanhoja kissoja

Eukkomamma haluaa tilittää vielä lisää viime viikonlopun reissusta siihen isompaan Turunkylään. Siellä kun näki vaikka mitä.

Esimerkiksi tällaisia valtavia nukkekoteja.

Esimerkiksi tällaisia valtavia nukkekoteja.

Ne ovat esillä museossa, jonka nimi pitää luntata: Aboa Vetus & Ars Nova. Suomeksi kaiketi ”(iki)vanha Turku ja uusi taide”. Vanhan Turun näyttelyyn nukkekodit olivat lainassa Lontoosta – Victorian ja Albertin lapsuusmuseosta.

Upeita laitoksia täynnä toinen toistaan hienompia yksityiskohtia.

Mutta vieläkin vaikuttavampi on Vanhan Turun kellari, jossa paljastuu ikivanha Turku. Sieltä on kaivettu esiin aikaisemmat vuosisadat ja silloisten talojen rauniot.

Kivijalat ovat liikkuvassa savimaassa päässeet kallistumaan, mutta talojen hahmot niistä näkee.

Kivijalat ovat liikkuvassa savimaassa päässeet kallistumaan, mutta talojen hahmot niistä näkee.

Kaivauksissa on löytynyt koruja ja astianpalasia,  soittimien osia ja runsain mitoin luita. Niistä on sitten koottu kokonaisia luurankoja.

Niinpä pihalla seisoo kovin laihaksi käynyt, vuosisatoja vanha koira ihmettelemässä maassa makavaa porsasta.

Niinpä pihalla seisoo kovin laihaksi käynyt, vuosisatoja vanha koira ihmettelemässä maassa makaavaa porsasta.

Tämä nuori kissa on nimetty Luukkoseksi.

Tämä nuori kissa on nimetty Luukkoseksi.

Kivenheiton päässä museosta on Brinkkalan talo, jonka parvekkeelta joulurauha julistetaan. Eukkomamma kävi kahvittelemassa parvekkeen takana olevassa salissa.

Oli siellä se papyrys-käärökin, mihin joulurauha on präntätty, mutta vitriini oli hankalasti naapuripöydän takana, eikä sitä kehdannut kuvata.

Tämä on Brinkkalan ikkunasta talon sisäpihalle.

Tämä on Brinkkalan ikkunasta talon sisäpihalle. Joulu jo sielläkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *