Lemin vanhassa pappilassa juhlittiin pääisäislauantaina Lemillä koulua käyneen Anne-Maija Aallon esikoisromaania. Kirja sijoittui kolmen parhaan joukkoon Otavan nuortenromaanikilpailussa 189 kilpailuromaanin joukossa.
Anne-Maija Aalto Lemillä järjestetyssä juhlassa. Kuva: Osmo Pylkkö
Romaani sai kunniamaininnan ja poiki kustannussopimuksen. Kirja ilmestyi viikko sitten 21.3.2016 alkavalla viikolla. Otava järjesti erillisen tilaisuuden voittaneille.
Pääsäislauamtainn juhla Lemillä oli järjestetty kutsutuille noin 30 lähipiiriin kuuluneelle henkilölle.
Anna-Maija kävi koulunsa Lemillä, samoin aviomies Tommi Nissinen. Molemmat asuivat Kuukanniemessä, kunnes lähtivät opiskelemaan. Syksystä 2012 lukien he ovat asuneet Turussa.
Otava kertoo kirjailijasta ja hänen esikoisromaanistaan Syvään veteen seuraavasti:
Anne-Maija Aallon esikoisromaani on kaunis, kielellisesti huikea teos. 15-vuotiaan Taikan äiti kuolee auto-onnettomuudessa, ja Taika joutuu aloittamaan uuden elämän vieraassa ympäristössä. Lukija elää surun läpi yhdessä päähenkilön kanssa, käy samoissa syvissä vesissä. Romaani sai kunniamaininnan Otavan nuortenromaanikilpailussa.
Anne-Maija Aalto (s. 1988 Lappeenrannassa) opiskelee kirjallisuutta ja luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa. Hän nauttii matkustamisesta vieraisiin kaupunkeihin, hyvistä tarinoista, syksystä, sunnuntaiaamuista ja leipomisesta.
Turun yliopiston luovan kirjoittamisen verkkolehdessä Anne-Maija Aalto kertoo kirjan synnystä muun muassa seuraavaa:
Mkä sai hänet tarttumaan nuortenromaanin kirjoittamiseen? Aallon mukaan kyse on pitkälti sattumasta. ”Satuin näkemään Otavan kilpailukutsun Teonsanan-nettisivuilla. Olin tullut heinäkuun puolivälissä takaisin häämatkalta, ja oli hyvät fiilikset lähteä kirjoittamaan”
Kilpailuohjeet ja deadline asettivat kirjoitamiselle puitteet ja rajat sekä toimivat osin myös inspiraationa – ikään kuin pakkona kirjoittaa. Kesäinen kirjoitusrupeama lähtikin kulkemaan ihaltavan ripeää tahtia.
”Elin intensiivisesti sen ajan tekstin maailman kanssa”, Aalto kuvailee prosessia. ”Olin aluksi mökillä ilman sähköä. Kirjoitin puolet käsikirjoituksesta lyijykynällä vihkoon, ja siirsin myöhemmin koneelle muokattavaksi.”
Romaanikäsikirjoitus valmistui lopulta kahdessa kuukaudessa.
Kirja oli koskettava ja kieli kaunista. Ei ihme, että on kunniamaininnan saanut.