Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) juhlisti läsnäolollaan Lemin Suntianlahden kosteikon avajaisia lauantaina.
Tiilikainen kertoi kosteikkojen merkityksestä. vesiensuojelussa. Kosteikon alullepanija Aarno Parkkola kuunteli tyytyväisenä.
Ennen puheenvuoroaan Tiilikainen sai tehtäväkseen ruuvata kosteikon opastaulun paikalleen.
Se kuulemma onnistui helposti neljän tunnin halkosavotan jälkeen. Taustalla kosteikkoassiamies Antti Happonen.
Tilaisuuden avasi kunnanjohtaja Jussi Stoor. Kunta rakentaa paikalle laavun ja on jo rakentanut lammen ympärille valaistuksen.
Terehdyksensä tilaisuuteen toi myös Lappeenrannan seudun ympäristötoimen johtaja Ilkka Räsänen(oik.).
Suntianlahden kosteikko on osa Kuuksenenselkä kuntoon -hanketta. Siitä vastaa Saimaan vesiensuojeluyhdistys yhteistyössä Lappeenrannan seudun ympäristötoimen Pisara-hankkeen kanssa.
Kuuksenenselkä kuntoon -hanketta vetää tutkija Matti Vaittinen.
Kuuksenen rannan loma-asukas Markku Juvakoski näki maatalouden suurimmaksi syypääksi Kuuksenen surkeaan tilaan..
Juvakoski halusi ministeriltä selityksen, miksi maataloutta ei lailla pakoteta puhdistamaan jätevesiään.
Tiilikainen sanoi, että ei tunne Kuuksenen ympäristöä riitttävästi voidakseen sanoa likaantumisen syistä mitään. Porjektikoordinaattori Raija Aura totesi, että järven puhdistuminen ottaa aikansa. Pien-Saimaalla on jo mekkejä paremmasta.
Kosteikkoasiamies Antti Happosen mukaan oleellista Suntianlahden kosteikon toiminnalle on, että se pidetään puhtaana osmankäämistä ja muusta järvikasvustosta. Jotta kosteikon saarissa pesivät telkät ja sorsat saisivat elää rauhassa, metsästäjien olisi pidettävä villiminkit kurissa.
Kosteikon saaria pitäisi kuvata drone-lennokista käsin, jotta niiden muodostama perunankukka paljastuisi katsojalle.
Kimmo Tiilikaisella riitti tapahtumassa juttuseuraa. Tarinoimassa ministerin kanssa Ritva Haiko (vas.), Maija Tapanainen ja Eija Sinkko (selin).