Olympiavoittaja Mirja Hietamies-Eteläpään perilliset luovuttivat äitinsä mitalit ja pystit kaappeineen tämän toiveen mukaan lemiläisten haltuun.
Isoäidin palkinnot kiinnostavat Ronja ja Rasmus Eteläpäätä. Petteri Eteläpää täytti äitinsä toiveen ja toi palkinnot kaappeinen Lemille.
Olohuoneen nurkka Savitaipaleen Torikadun talossa on nyt tyhjä. 57 vuotta nurkassa seissyt Mirja Hietamiehen (1931-2013) palkintokaappi olympiamitaleineen, pysteineen ja lusikoineen on nyt Lemin Vanhan pappilan nurkkahuoneessa.
Mestarihiihtäjän lapset Petteri Eteläpää, Katariina Eteläpää ja Hilkka Eteläpää täyttivät neljä vuotta sitten kuolleen äitinsä toiveen ja toivat palkinnot kotiin Lemille.
Petteri Eteläpää, Katariina Eteläpää ja Hilkka Eteläpää Mirja Hietamiehen palkintonurkkauksessa Lemin Vanhassa pappilassa tänään tiistaina.
– Äiti asui yli kaksi kolmannesta elämästään Savitaipaleella, mutta oli aina lemiläinen. Ihminen voi lähteä Lemiltä, mutta lemiläisyys ei lähde hänestä, Petteri Eteläpää toteaa.
Lemin ja Lemin Eskot Suomen ja maailman kartalle hiihtänyt Mirja Hietamies ehti lyhyen uransa aikana hiihtää yhden olympiakullan, yhden olympiahopean, yhden MM-hopean ja yhden MM-pronssin – kaksi näistä viestissä.
– 1950-luvulla arvokisoissa oli naisille vain yksi henkilökohtainen matka ja sen lisäksi viesti. Äidillä oli Oslossa, Cortinassa ja Falunin MM-kisoissa yhteensä viisi lähtöä ja niistä tuomisina neljä mitalia, Petteri Eteläpää muistuttaa.
Kaapin arvokkainta sisältöä ovat olympiamitalit Oslosta ja Cortinasta.
Kun Mirja Hietamies hiihti Holmenkollenin olympialaisissa hopealle vuonna 1952, häntä oli rautatieasemalla iso joukko vastassa.
– Mutta ei silloin kunta palkinnut omakotitontein. Lemin kunta ja seurakunta antoivat hänelle yhteisesti Raamatun. Falunin MM-mitaleista 1954 hän sai sentään jo polkupyörän, Eteläpää kertoo.
Cortinan viestikullan keväänä 1956 Mirja Hietamiehellä oli jo toinenkin kulta – savitaipalelainen Olli Eteläpää. Häitä vietettiin juhannuksena.
– Kevättalvella Mirja tuli kysymään, voisinko tehdä hänelle häihin mennessä palkintokaapin, kertoo lemiläinen Esko Kiiski, mestarihiihtäjän pikkuserkku.
Kiertävän kotiteollisuuskoulun opeilla ja puuseppä Viljo Olkun avustuksella Kiiski rakensi visakoivuisen vitriinikaapin, jonne hiihtäjän mitalit ja muut palkinnot mahtuivat.
Esko Kiiski teki kaapin hiihtäjän pyynnöstä.
Kaappi ehti häihin ja löysi paikkansa ensin nuorenparin asunnosta pankkitalosta ja muutamaa vuotta myöhemmin Torikadun kulmaan rakennetusta omakotitalosta.
Kunnes nyt jälkipolvi antoi kaapin palkintoineen Lemin kotiseutuyhdistyksen hallintaan. Sijoituspaikan tarjosi Lemin kunta Vanhaan pappilaan. Kaappiin vaihdatettiin lukolliset panssarilasiovet ja pokaalit kiillotettiin.
Mirja Hietamiehen palkintoja ja kunniakirjoja voi käydä ihailemassa 7. joulukuuta lähtien, jolloin pappilassa avautuu Lemi100 -näyttely. Näyttelyssä ovat esillä myös kaksi olympiahopeaa ampumahiihtoviestissä saavuttaneen Esko Sairan mitaleita.
Mirja Hietamies on haudattu Lemille. Sisarukset laskivat sinivalkoisen kimpun äitinsä haudalle.
– Äiti halusi ehdottomasti tulla haudatuksi Lemille. Kun sitten kysyimme isältä hänen toivettaan omalta kohdaltaan, hän sanoi, ettei missään nimessä Lemille. Molemmat olivat kovin kotiseuturakkaita, Petteri Eteläpää toteaa.
”Mirkun” saavutuksia:
Olympiakultaa 3 × 5 kilometrin viestihiihdossa Cortina d’Ampezzossa 1956
Olympiahopeaa 10 kilometrin hiihdossa Oslossa 1952
Kuudennen sijan Cortinassa
MM-hopeaa viestissä Falunissa 1954
MM-pronssia Falunissa
SM-kultaa 1953 ja 1956
SM-pronssia 1954
Salpausselän voitto 1954 ja 1956
Holmenkollenin toinen sija 1951 ja 1956