Jääkäriliike on ajankohtainen nyt, kun sata vuotta on kulunut vuoden 1918 tapahtumista. Olihan Saksassa sotilaskouluksen saaneilla jääkäreillä merkittävä osuus siinä, että sisällissota kääntyi valkoisten voitoksi.
Eukkomamma lueskeli viikonloppuna Suomen Kuvalehdestä jääkäri Arvo Pollarin 748 päivän reissusta Saksan armeijassa 1916–1918. Maanantaina eukkomamma sai sähköpostia Säkkijärvi-lehden päätoimittaja Paula Penttilältä: 1.200 suomalaisjääkärin joukoissa 1. maailmansodassa Saksan itärintamalla ja sitten kansalaissodan taisteluissa Suomessa taisteli myös Lemillä syntynyt jääkärieversti Lauri Johannes Gulin (s. 31.1.1890, k. 20.9.1970).
Eukkomamma ei lemiläisestä jääkärieverstistä ollut aiemmin kuullut, joten piti hieman penkoa. Paula Penttilä kirjoitti Kanta-Hämeen jääkärit -kirjan ja Wikipedian tietoihin pohjaten, että Gulinin isä oli rovasti Athur Lorenz Gulin.
Lemin pitäjänhistoriassa on kolme mainintaa Arthur Gulinista (s.1855), joka ei Lemillä ollessaan ollut vielä rovasti, vaan sijaiskirkkoherra eli vuonna 1886 kuolleen kirkkoherra Salomon Majanderin armonvuosien saarnaaja. Gulin saarnasi Lemillä neljä vuotta, kunnes Jacob Wilhelm Bärlund sai kirkkoherran viran. Gulinin kerrotaan olleen sekä Lemin pyhäkoulutyönn isä että Lemin pitäjänkirjaston hoitaja.
Poika Lauri Gulin ehti siten vain syntyä Lemillä. Isä-Gulinin virkatie vei Mikkeliin, myöhemmin Ristiinaan. Lauri Gulinin veljestä Eeliksestä tuli teologian professori ja Tampereen piispa, toisesta veljestä Lennart Pinomaasta niin ikään teologian professori.
Lauri sen sijaan valitsi lakiopintojensa jälkeen sotilasuran. Hän oli yksi ensimmäisistä vapaaehtoisista, jotka lähtivät kevättalvella 1915 Saksaan koulutettavaksi. Välillä hän oli Suomessa erityistehtävissä, mutta palasi Saksaan marraskuussa 1916. Hän otti osaa Saksan itärintaman taisteluihin Riianlahdella ennen paluutaan Suomeen helmikuussa 1918.
Sisällissodassa Gulin toimi komppanian päällikkönä ja otti osaa lukuisiin taisteluihin Kymenlaaksossa. Gulinin sisällissodasta ja talvi- ja jatkosodasta tarkemmin hänestä kertovilla Wikipedia-sivuilla.
Olen kirjoittanut Vaiettu vuosi -kirjaani sivuille 96-97 jutun alokkaiden kouluttamisesta Mikkelissä. Minulle selvisi vasta myöhemmin, että kouluttajana toiminut jääkäriluutnantti oli juuri Lauri Gulin.