Siirry suoraan sisältöön

Valokuitu hyvässä vauhdissa Lemillä

Valokuituverkon rakentaminen Lemillä etenee hyvää vauhtia. Liittymissopimuksia on tehty kaikkiaan lähes 450, ja noin 50 taloudessa verkko on jo käytössä. Liittymien käyttöönotto kiihtyy syksyn aikana.

Tiistaina kaapeleita vedettiin Lemin kirkonkylässä Klemintiellä.

Tiistaina kaapeleita vedettiin Lemin kirkonkylässä Klemintiellä.

Saimaan Kuidun toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen on tyytyväinen lemiläisten kiinnostukseen kiinteitä valokuituyhteyksiä kohtaan.

– Alueet, joilla asuu lapsiperheitä ja nuorempaa väkeä, kuten Tuomelanpelto ja Kuukanniemi, ovat tulleet tosi hyvin mukaan. Tuomelanpellolla liittymisaste on 88 prosenttia, hän kertoo.

Mutta myös vanhemmissa kiinteistönomistajissa on paljon valokuidun tilaajia. Se tilataan joko omaan tarpeeseen tai halusta nostaa kiinteistön arvoa.

– Kun Kuukanniemessä on myyty taloja, ostaja on hankkinut valokuidun, jos myyjä ei ole sitä tilannut, Puhakainen sanoo.

Kaamanniemen liittymisaste kirkonkylää korkeampi

Pääkaupunkilaiset mökinomistajat ovat olleet erityisen kiinnostuneista valokuidusta, mutta myös kylillä asuvista lemiläisistä moni on yhteyden tilannut.

– Kaamaniemen suuntaa epäiltiin, ettei sinne verkkoa tule, mutta liittymisaste on yli 50 prosenttia pysyvistä asunnoista, Puhakainen kertoo.

Maatiloilla verkko usein vedetään sekä navettaan että päärakennukseen, sillä nykyajan navetoissakin tarvitaan nopeita yhteyksiä.

Kaamaniemen liittymäaste on itse asiassa korkeampi kuin kirkonkylän, jossa vasta noin 40 prosenttia talouksista on tilannut valokuituverkon.

– Kirkonkylässä on paljon rivitaloasutusta, ja niiden myötä ratkeaa pitkälti lopullinen käyttöaste. Kunnan rivitaloista ei vielä ole tehty lopullista liittymispäätöstä, mutta valokaapeliyhteyden rakentaminen puhelinjakamoon on jo sovittu vuokrataloyhtiön kanssa, Puhakainen kertoo.

Tavoitteena 700 liittymää

Saimaan Kuidun tavoite Lemillä on 700 valokuituliittymää. Tällä hetkellä liittyjiiä on noin 450. Puhakainen uskoo, että tavoite tulee täyteen vuoden 2019 loppuun mennessä, jolloin hanke päättyy.

– Senkin jälkeen verkkoon voi liittyä, mutta kunnan ja valtion maksamaa yhteensä 3.000 euron tukea ei sen jälkeen ole luvassa, hän huomauttaa.

Lemiläisen valokuidusta valtio maksaa 1.500 euroa, kunta 1.500 euroa, jolloin omaksi osuudeksi jää 1.500 euroa verkosta sekä sen lisäksi 490 euroa liityntäkaapelista, laitteistosta ja asennustöistä kiinteistön tontin alueella ja talossa

Mökkiläiselle omaa maksettavaa on enemmän, jos vapaa-ajan kiinteistö sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä tukikelpoisesta Saimaan Kuidun runkoverkosta.

– Vapaa-ajan asukas voi pienentää lisäkustannnuksiaan sillä, että samalta alueelta verkkoon liittyy useampi mökkiläinen, Puhakainen sanoo.

Verkonrakennusta kahdella porukalla

Verkkoa Saimaan Kuitu rakentaa nyt kahdella työporukalla. Toinen on Lemin kirkolla, toinen Louhostiellä Valtatie 13:n tuntumassa, josta työt jatkuvat kahta puolen valtatien.

Syksyn aikana kaapelia vedetään Sorvarilaan, Sairalantielle ja Huttulantieltä haarautuville teille. Jos sää ja keli sallivat työn alle tulevat ennen talvea myös Uimin ja Ruomin suunta.

– Ensi syyskuussa pitäisi verkon Lemillä olla valmis, Puhakainen kertoo.

Päätelaitteiden asennus myös menossa

Samaan aikaan valokaapelin maarakentamisen kanssa tehdään valokaapelijatkoja ja otetaan liittymiä käyttöön kiinteistöissä. Nyt käyttöönoton vauhtina on ollut 15 liittymää viikossa, ja syksyn myötä vauhti kiihtyy 30:en liittymään viikossa, Puhakainen kertoo.

– Projektipäällikkö Juhani Kainlauri ottaa tilaajiin yhteyttä. Yhdessä hänen kanssaan katsotaan, mistä kaapeli tuodaan sisään ja minne kuitupäätelaite asennetaan.

Tärkeää on saada valokaapelin päässä oleva kuitupäätelaite sellaiselle paikalle, että siitä on mahdollista muodostaa taloon kattava langaton verkko ja että päätelevisio saataisiin Cat 6 -kaapelilla kiinni päätelaitteeseen.

– Televisio on menossa yhä enemmän verkkoon, eikä kaikkia ohjelmia edes näe TV-verkon kautta. Kuidun myötä ne nähdään televisiossa, Puhakainen selvittää.

”Mobiili täydentää kiinteää yhteyttä”

Kiinteä laajakaistaverkko on saanut kilpailijakseen yhä nopeampia mobiiliverkkoja, uusimpana 5G. Puhakainen uskoo, että molempia tarvitaan.

– 4G-verkolla on kuuluvuusongelmia joskus ihan maston juurellakin, ja 5G-verkon kantavuus on vain noin sata metriä. Sen tukiasemia on asennettu pääkaupunkiseudulla kokeiluluonteisesti  lyhtypylväisiinkin, mutta silloinkin voi esteeksi tulla uudentyyppinen ikkunalasi, Puhakainen kertoo.

Hän ei silti tyrmää mobiiliakaan.

– Nopea kiinteä yhteys kotona ja hyvä mobiiliyhteys liikuttaessa täydentävät toisiaan.

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *