Lemin kunnanjohtaja Johanna Mäkelä kertoo suunnitelmista, miten kunnan kiinteistöjä ja toimitiloja jatkossa käytetään ja mitä myydään pois.
Kunnan tiukkaakin tiukempi rahatilanne pakottaa tekemään ratkaisuja kiinteistöjen suhteen, kunnanjohtaja Johanna Mäkelä sanoo.
Vanha kunnantalo
Kunnanvaltuusto antoi maanantaina kunnanhallitukselle valtuudet laittaa vanhan kunnantalo, kunnavirasto I, myyntiin.
– Kun työsuojelu sanoo, että taloa ei saa käyttää, niin sitä ei saa käyttää, kunnanjohtaja Johanna Mäkelä korostaa.
Kunnan toimintoja siellä on enää arkisto. Keskusarkistonhoitaja, rakennustarkastaja ja muut, jotka joutuvat talossa käymään, käyvät siellä suojavarusteisiin sonnustautuneina. Jatkuvasti siellä ei tarvitse rampata, kun useimmat asiakirjat ovat jo sähköisiä.
– Arkistossa olevat asiakirjat on siirrettävä jonnekin. Minne, sitä selvitetään. Terveyskeskuksen alakerrassa olisi sinällään käyttökelponen arkistotila, mutta se on liian pieni.
Nyt etsitään sopivaa tilaa, jonne ehkä voitaisiin siirtää myös paloaseman kellarissa oleva kotiseutuarkisto.
Mäkelän korviin on kantautunut pelkoja, että kunnantalon myynti merkitsisi samalla kesätorin loppumista. Sen pelon hän haluaa ampua alas saman tien.
– Kahdesti viikossa toimiva kesätori oli toinen asia, joka minut viime kesänä löi ällikällä. Se on poikkeuksellisen hieno. Toinen oli Lemin musiikkijuhlat – miten näin pieni pitäjä saa tehtyä niin ison tapahtuman, hän kiittää.
Kesätorin ja koko keskustan miljöö on suojeltu ja sitä kunnanjohtakin haluaa suojella.
– Jos kunnantalosta joku kiinnostuu, on hänen esitettävä toimintasuunnitelma. Siinä on miljöön arvot ymmärrettävä.
Kunnantalon myynti ei saa uhata kirkonkylän miljöötä eikä kesätorin toimintaa, kunnanjohtaja korostaa. Elementtivirastolla ei sellaisia arvoja ole.
Myynnissä on nyt myös entinen maataloustoimiston ja 4H-yhdistyksen huoneisto Toukkalantie 4:ssä.
Kunnanvirasto toimii nyt elementtirakennuksessa vanhan kunnantalon pihassa. Talo on ylimitoitettu nykyiselle virastolle, kun sosiaalitoimisto loppui Eksoten myötä ja syksyn yt-neuvottelut vähensivät jäljellä jäänyttä väkeä.
Vanha pappila
Johanna Mäkelä on kääntänyt katseensa Vanhaan pappilaan, jossa takavuosina toimi Kunnanvirasto II.
– Se on arvokas rakennus, josta kunnan kannattaa pitää kiinni, hän sanoo.
Pappilan yläkertaan mahtuisi suurin osa kunnan nykyisestä väestä, joista virastossa on nyt 15 henkeä, joista yksi Lappeenrannan palkkaama maaseutusihteeri.
– Kaikki eivät kuitenkaan ole täysiaikaisia, eikä meistä juuri kukaan ole kokoaikaisesti virastolla. Yhteisten huoneiden ja vuorottelun myötä tilaa tarvitaan paljon vähemmän kuin nyt on käytössä.
Lisähuoneita olisi tällä hetkellä vapaana ainakin kunnan omistamalla paloasemalla, mutta mahdollisesti Etelä-Karjalan pelastustoimi haluaa pitää ne varalla omiin tarpeisiinsa.
– Pappilan alakertaan tulisi varata esteetön asiointitila. Isosta salista saisi nykyaikaisemman kokoustilan, Mäkelä kaavailee.
Kotiseutuyhdistyksen Pirta-myymälä on jo muuttanut takaisin museolle; se on kuitenkin vain pieni osa Lemin käsityöläisten pappilassa pyörittämää myymälää. Sinne pääsee toistaiseksi asioimaan ottamalla yhteyttä kunnan vapaa-aikasihteeriin.
Vanhaan pappilaan ole ensi kesäksi luvattu näyttelytilaa sellaista kysyneille. Täysin poissuljettua ei Mäkelän mukaan pienimuotoinen näyttelytoiminta talossa jatkossa olisi.
Kansalaisopiston kevätnäyttely pidetään vielä Vanhassa pappilassa 4.–5. huhtikuuta.
Vanha pappila, entinen Kunnanvirasto II, on päätymässä taas kunnanvirastoksi.
Nykyinen elementtivirasto
Suunnitelmien eteneminen riippuu osin myös Taipaleen seurakunnasta, jonka kanssa kunta on käynyt neuvotteluja toimistotilojen vuokraamisesta elementtivirastosta.
– Neuvoteltavana ja päätettävänä on ollut rakennuksen osa, joka on ovesta sisään tullessa eteistilasta oikealle (Toukkalantien puolelle). Seurakunta saisi ne tilat virastolleen ja muihin tarpeisiinsa. Me väistäisimme talon toiseen päätyyn.
– Jos seurakunta ei tiloja vuokraa, myymme rakennuksen pois, Mäkelä sanoo.
Palola
Tyhjyyttään kumisee myös Palolakoti, ja pian entistä enemmän. Pikku-Palolan päiväkoti siirretään kesän aikana koulun luokse, Punaportinkatu 4:n rivitaloon. Päiväkodin tilat rakennetaan kahdesta tyhjillään olevasta kunnan vuokra-asunnosta, asunnoista 1 ja 2.
Palolakodin keittiön lakkauttaminen ja keskustkeittiön rakentaminen laajentamalla koulukeskuksen kettiötä oli aiemmin kunnan suunnitelmissa. Tätä suunnitelmaa on nyt päivitetty.
– Suunniteltu lisärakentamisen vaativa yhden keittiön malli on liian kallis näin pienellä väestöpohjalla. Sen sijaan jos hankimme lisäkalustoa ja teemme pienimuotoisempia muutostöitä koulukeskuksen keittiöön, niin myös kaikki varhaiskasvatuksen ateriat voitaisiin valmistaa koulukeskuksella, kunnanjohtaja toteaa.
Palolakodin keittiön suurin asiakas on ollut Eksote ja sen vanhusasiakkaat. Se on ollut myös sitovin osa keittiötoimintaa, kun aterioita on valmistettu seitsenmänä päivänä viikossa.
– Selvitämme, miten nämä ateriat jatkossa tuotettaisiin, tekeekö ne Saimaan Tukipalvelut tai joku muu.
Palolassa on keittiön lisäksi lähinnä eri tahojen käytössä olevia varastotiloja.
– Työtiloiksi se ei ole puhdas, Mäkelä muistuttaa.
Kotalahti
Myytävien kiinteistöjen listalla on myös Kotalahden leirikeskus, josta Uimin seudun kyläyhdistys sanoutui irti vuoden vaihteessa. Kunnanhallitus piti maanantaina sen tiimoilta iltakoulua. Siinä päätettiin, että asiaa selvitetään lisää seuraavalle kunnanhallituksen listalle.
– Myyntiin se menee, mutta ei polkumyyntiin. Onneksi tämä talvi on ollut suotuisa, ja kunta on säästänyt lämmityskuluissa.
Kunnanjohtajan mukaan kunnan on myytävä se; vuokraaminen halvalla jollekin yksityiselle toimijalle on kuntalain näkövinkkelistä arveluttavaa.
Kotalahtea ei myydä pilkkahintaan, vakuttaa kunnanjohtaja.
Mutta miksi kaikki tämä?
– Kunnan talous on sellaisella mallilla, että tuloja on menojen kattamiseksi etsittävä sieltä, mistä se on järkevää. Vajaakäyttöisiä toimitiloja ei kannata omistaa, jos toisena vaihtoehtona on karsia varhaiskasvatus- tai koulupalveluista, Johanna Mäkelä sanoo.
Viime syksynä Länsi-Saimaan kunnat kaavailivat neljän kunnan yhteistyökuvioita, jossa eri hallinnonaloja hoidettaisiin keskitetysti eri kunnista. Mäkelän mukaan siinä ei löytynyt toimivaa mallia.
– Kyseessä on neljä keskenään erilaista kuntaa, ja Lemi on niistä kaikista pienin. Meillä ei olisi niin paljoa voimavaroja irrottaa toisten kuntien tehtävien hoitamiseen, ettemme joutuisi sen päälle maksamaan rahallista korvausta. Yt-neuvotteluissa perkasimme omaa toimintaamme linjakkaammaksi, ja sillä nyt mennään.
Yhteistyö Savitaipaleen kanssa on toiminut, ja sitä tullaan jatkamaan.
Talous- ja hallintojohtajan virkaa, josta Mäkelä siirtyi kunnanjohtajaksi, ensin vt:nä ja nyt helmikuun 18. päivänä vakinaisesti, ei tulla panemaan auki.
– Haluan pitää talousasiat itselläni, ja niistä kunnanjohtajan tuleekin vastata. Hallinnon ammattilaisen palkkaaminen tulee ehkä jossain vaiheessa eteen, hän sanoo.
Kuka?
Johanna Mäkelä
• syntynyt vuonna 1966 Enossa
• kauppatieteiden maisteri
• Lemin kunnanjohtaja 18.2.2020 lähtien
• asuu Savitaipaleen Välijoella puolisonsa kanssa
• yksi aikuinen poika, toinen poika kuollut
• harrastaa liikuntaa, luontoretkeilyä ja puutarhatöitä yhdessä miehensä kanssa, matkailua maailmalla ilman puolisoa
Juttua päivitetty 4.3. kello 10.23 ja 11.42 Vanhan pappilan käsityömyymälän ja näyttelyiden osalta.