Aapo Pekari tarinoi Lemin baarieista ja niiden kantaveikoista.
Teksti Aapo Pekari, kuvat Taikalyhty
Lemiläisten Lontoo oli Uus-Lavola ja ravintola Mekka, Yhtymän yläkerta Lappeenrannassa. A-oikeuksia ei Lemillä ollut ennen 2000-lukua ja Jehua.
Alkulämmitys otettiin Lemin Yhtymän kahvilassa ja sitten siirryttiin lähimpiin keitaisiin. Mittariautolla päästiin Savitaipaleen ”Törö-torveen” (ravintola Tuohitorvi) Kesällä käytännöllisin oli Luumäen Motelli, kun sinne pääsi veneellä.
Lappeenrannassa käydyin kapakka oli ”Työmies-klubi” (Työväentalon ravintola) ja juhlallisin oli Yhtymän yläkerta (Ol: Yhtymän ravintola).
Mikäli alkulämmitystä oli tukevasti, kannatti varmuuden vuoksi kustantaa kumijalka Kaukaan Onniin. Siellä oltiin vapaamielisempiä sisäänpääsyn suhteen.
Lemin vanhin ravitsemusliike on tietääkseni Yhtymän alakahvila. Se toimi liikemies Elias Räipiön hallinnassa vanhan osuuskaupan tiloissa 1930-luvulla. Vaikka juomatarjonta oli ykkösoluen varassa, meno oli Alakahvilassa railakasta.
Kanta-asiakkaina olivat paikalliset ”menevät”: Suutar-Pekko, Hongan Mikko, Hietamiehen Hunna ja Kintun Selma.
Vuonna 1938 avattiin Yhtymän uusi kaupparakennus. Kaupan vieressä portaan johtivat uuteen Yläkahvilaan.
Tiukka alkoholilaki ei sallinut maaseudulle vielä A-oikeuksia. Tiukin juoma oli edelleen ykköspilsneri, sis, 2,25 alc.vol. Sitä oli aina lämmitetty pullo Toivo Suomalaisen kantapöydässä, rappujen yläpuolisen ikkunan edessä.
Lisänä viihdykkeenä kahvilassa oli Lemin ensimmäinen rahapeli, pajatso. Sitä pitäjän naispuoliset hieman kritisoivat, kun ukot sunnuntaisin kirkonmenoista karkasivat kesken saarnan pajatsoa pelaamaan.
Tiettyjen piirien riemulla ei ollut rajoja, kun valtio avasi keskioluthanat 1969. Kouvon kaupan ja Osuuspankin välissä sijaitseva baarihuone sai nopeasti suurten ikäluokkien ja sitä vanhempienkin suosion.
Viihdykkeenä oli jo jukeboxi, sillä junnut ahkerasti musisoivat ”Matkalla pohjoiseen”. Eläkepäiviään siellä mm kostutteli Aatami Jäkälä, jättäen jälkipolville ikimuistettavia tarinoita ja vilosofioita.
Kirkonmäellä vastapäätä oli puolestaan Lensun kaupan ja Säästöpankin välissä Lensun baari. Se oli varsinkin vanhemman väen suosiossa. Muistan kun 70-luvulla baariin oli eksynyt muutama pitkätukkainen. Jykevä isäntämies baariin tullessaan karjaisi ovelta:”Punikit ulos!”
Leppoisan mukava oli ilmapiiri yleensä Lensun baarissa. Varsinkin legendaarisen, leppoisan baariemäntä Mantan puheenjohdolla. Kesäisin Lensun terassi oli keidas kirkonmäellä.
Muuttuneet ovat baarimaisemat Kirkonmäellä. Lensun baaria ei enää ole ja Kouvokin on muuttanut liikekeskukseen. Vaan lievennys alkoholipolitiikkaan toi tilalle Jehun, A-oikeuksin. Asiakaskunta on kansallisesti ja kansainvälisestikin laajentunut. Juomat ovat vahventuneet, vaan persoonallisuudet ovat heikentyneet.