Itsenäisen Lemin seurakunnan vaiheita

Oli aikanaan ikävä kuulla kun Lemin seurakunta luopui itsenäisyydestä, Aapo Pekari sanoo.

Tässä kuvakatsauksessa hän haluaa kertoa, miten tärkeä seurakunta on Lemin kehityksessä ollut. Kuvat Taikalyhty.

Lemin kirkon rakentaja oli savitaipalelainen mestari Juhana Salonen vuonna 1786. Kellotapuli valmistui 1821. Sen rakensi Juhanan poika Matti Salonen.

Lemin seurakunta rakennutti kirkon itsenäistymisensä aikaan Taipalsaaren seurakunnasta. Itsenäisyyttä kesti reilut 200 vuotta. 2000-luvun toisella vuosikymmenellä Lemin seurakunta yhdistyi Taipaleen seurakunnaksi, vanhan emäseurakuntansa Taipalsaaren ja Savitaipaleen kanssa. Seurakunnan itsenäisyyden ympyrä sulkeutui.

Itsenäisyytensä aikana seurakunta oli merkittävä tekijä Lemin kehityksessä ja perinteiden vaalimisessa. Pappi oli aluksi kunnan keskeinen henkilö ja vaikuttaja, sillä kirkkoherra oli myös pitäjänkokouksen puheenjohtaja.

1800 luvun alkuvuosikymmeninä kirkkoherra Jacob Rochier teki maanviljelyn valistustyötä, kehitti perunanviljelyä, rakennutti kilometreittäin kiviaitaa sekä avasi Papinojan Kivi-ja Lahnajärvien välille. Uiminkylän ja Kaamaniemen kirkkoväki pääsi veneellä kirkonmäen rannoille.

Kirkkoherra Roschier kuoli punatautiin 1838. Roschierin seuraajaksi tuli Karl Gustav Sreng. Häntä kiinnosti maatalouden sijasta kansansivistys. Streng oli etevä musiikkimies ja harrasti viulunsoittoa. Hän opetti pitäjäläisiä kirjoittamaan sunnuntaiaamuisin pappilan tuvassa.

Strengin aloitteesta alkoi lemiläisten kuuluisa äänissä veisaamisen harrastus. Tähän vaikutti suuresti myös lukkari Gabriel Lauren. Lukkari oli papin lisäksi ainoa kokopäiväinen seurakunnan palveluksessa.

Lukkarit olivat myös merkittäviä pitäjän sivistystoiminnassa. He toimivat mm. koulumestareina. Gabriel Laureni poika Anders Lauren oli isänsa työn jatkaja, kuuluisa ”Lemin lukkari” 1849–1899.

Strengin seuraaja Kirkkoherrana oli Salomon Majander 1873-1886. Hän avasi Lemillä kirjaston sekä aloitti postitoiminnan omalla kustannuksellaan.

Seuraava kirkkoherra J.W. Bärlund puolestaan perusti kirkkokuoron ja puhelinlinjan 1895 Lemin ja Lappeenrannan välille.

Kansalaissota 1918 koetteli kirkkoa. Kirkkoherra Antti Karttunen joutui henkensä edestä pakenemaan kesken saarnan. Kun punakaarti perääntyi Lemiltä 24.4, he miinoittivat pappilan, kellotapulin ja kirkon. Pappila ja kellotapuli tuhoutuivat, vaan kirkko saatiin pelastettua.

Kirkko maalattiin ja penkit, lattia ja välikatto uusittiin 1926, sekä asennettiin lämmitysuunit. Lisäksi kirkko sai Antti Muukan maalaaman alttaritaulun.

Lemin lukkarina Laurenin jälkeen, perinnettä jatkoi Gabriel Parkkola 1900-1928. Vahva virsimies ja kuoronjohtaja Jaakko Pyrhönen oli kanttori Parkkolan jälkeen vuosina 1928-1962.

Suntion virka kulki suvussa: Toivo, Antti ja Elias Rasonius.

Pitäjänkirjastoa hoitivat 1900 luvun alussa kanttori Gabriel Parkkola ja suntio Antti Rasonius.

Rovasti Antti Karttunen oli seurakunnan pitkäaikaisin pappi. Hän oli pitäjän keskushahmo, vahva luterilainen, vaikuttaja kunnassa ja seurakunnassa. Karttusen maallinen omaisuus paloi vanhan, entisen pappilan tuhossa 1918. Karttunen rakennutti entistä ehomman, Lemin näyttävimmän tiilirakennuksen, nykyisen Vanhan pappilan.

Lemin kunta täytti 250 vuotta elokuussa 1938. Juhlat pidettiin köynnöksin koristellussa kirkossa.

Kirkolla oli tärkeä asema ankarina aikoina. Kirkkomaalla ovat sekä Vapaussodan että viime sotien muistopatsaat.

Potaatin myynnillä kerättiin varoja urkujen hankintaa. Urut saatiin kirkkoon 1948,

Rovasti Niilo Kattelus oli Lemin kirkkoherra vuosina 1949–1972. Rovasti Kattelus oli rippipappini ja pidetty rovasti Lemillä. Kattelus ”löysi” Lemin säräperinteen ja aloitti Papinhiihdot.

Rovastin vaimo Eila Kattelus hoiti Lemin kunnan kantakirjastoa, kun kirjasto sijaitsi pappilan konttorisiivessä 1960-luvulla.

Katteluksen jälkeen kirkkoherrana oli Erkki Lintunen. Hän oli myös kulttuurimies, sekä Lemin laulu- että perunaperinteen edistäjä, Erkki Lintunen kirjoitti Lemin neliäänisen virsilauluperinteen historian.

Viimeinen itsenäisyysajan kirkkoherra Lauri Vaalgamaa oli musiikkimiehiä. Vaalgamaa oli tärkeä toimija Lemin musiikkijuhlilla. Musiikkijuhlien avajaiskonsertti on perinteisesti pidetty kirkossa, aina Lintusesta lähtien.

Kulttuurimyönteinen Vaalgamaa oli myös mukana järjestämässä taidenäyttelyjä kirkkoon. Alttaritaulun tekijän Antti Muukan maalausnäyttely oli ensin ja seurakunnan 200 vuosijuhlien aikaan, Taikalyhdyn kokoama valokuvanäyttely Lemin seurakunnan historiasta.

1960-luvulla kirkko restauroitiin perusteellisesti akateemikko arkkitehti Juha Leiviskän johdolla. Lemin kirkko on kansanrakentajan puukirkko, taidehistoriallisesti kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu myös nähtävyytenä.

Aapo Pekari 16.4.2021

Kuvat Taikalyhty