Aapo Pekari kertoo nyt sanoin ja Taikalyhdyn kuvin Lemin autoilijoista ja heidän menopeleistään.
Ensimmäisiä autoja Lemin liikenteessä oli kirkkoherra Bärlundin pojanpojan Kauko Marjalan menopeli 1920-luvulla. Siinä riitti ihmeteltävää kylän miehillä.
Räipiön miehet eivät kauan ihmetelleet, vaan hankkivat kuorma-autot. Auto oli heille työväline vastakohtana herrasväen huviajeluille.
Väinö Räipiön ajokortti lienee Lemin vanhimpia. 1920-luvulla tulivat voimaan autoilun säännöt ja ajokortit.
Ensimmäisiä amerikanrautoaja ja varsinainen limusiini Lemillä oli taksimies Reino Talan Hudson. Siinä riitti tilaa sekä huvi- että hyötykäyttöön. Ehdinpä minäkin nauttia sen pehmeistä penkeistä ja keinuvasta kyydistä.
Taksimies Reino Talka hoiteli suutari Sihvon Pekonpäivien juhlaviikkojen kuljetukset ja toimi Albert Pekarin hovikuskina kaupunkimatkoilla.Minäkin sain kyytiä Reiskan kaikissa autoissa: Hudson, Fiat, Zim ja Mercedes-Benzit.
Hämärin muistikuvani kirkonkylän varhaisista takseista on Pyöräsinkon Antti 1940-luvulta. Naapurini Pentti Klemi kertoi sota-aikanaan lähteneensä Lemiltä porukalla Antin taksissa Lappeenrantaan ravintolaan. Pullo oli oli mukana eväänä. Kun päästiin perille, eniten porukasta oli humalassa kuski Antti.
Lemin taksimiehet olivat persoonia. Ruomin taksi Talan Jouko kunnioitti lemiläisten yhdettätoista käskyä: ”Ei pidä sinun hättäilemän”. Kun soitimme taksia Iitiän tansseihin, vastasi Jouko verkkaiseen tapaansa: ”Saahan mää tulla, mut käyn ensin saunassa”.
Oma autoharrastukseni keskittyi 1950-luvulla lähinnä kahvipakettien autonkuvien keräilyyn.
Venäläinen Moskvitsh oli idänkaupan ajan levinnein automerkki Suomessa. Lemin kirkonkylässä Mossella
körötteli metsäneuvoja Toivo Lind.
Vielä 1950-luvun tiukkoina aikoina länsiautojen saanti oli vaikeaa, yleisin taksiauto oli venäläinen Pobeda.
Suosituin taksimies Lemillä oli 1950-luvulta lähtien Matti Maunu. Jouko Talan työkalu oli Pobeda ja sillähän Mattikin aloitti, mutta heti kun markkinat vapautuivat tuli Matista uskollinen Mersumies.
Mersu pysyi Matin työkaverina, vuosimallit vain vaihtuivat, aina eläkeikään asti ja sen jälkeenkin.
Matti ja Mersu minutkin Lemille juna- ja lentoasemilta – maailmalle lähtöni jälkeen – aina palautti.
Mukavat olivat myös monet huv-i ja hyötyreissut Mersun ja Matin keralla.
Aapo Pekari 13.10.2021
Kuvat Taikalyhty