Anneli Lattu kirjoitti muistokirjoituksen enostaan Esko Taipaleesta.
Tarina alkaa, kun Lemin Toukkalassa, Sinkon Pekontuvassa, syntyy 1889 Taavetti Taavetinpoika Taipale. Aikanaan hän ottaa puolisokseen Aino Maria Haikon Remusen Heiskalta. Kansalaissodan jälkeen Taavetti ylennetään reservin vänrikiksi.
Lapsia syntyy kymmenen: Mirja, Paavo, Kalevi, Eila, Mauno, Martti, Anna-Liisa, Saara, Esko ja Riitta.
Perhe asuu töitten mukaan useammassa paikassa, kunnes seisahtuu Lemin Lavolaan, Koivulan tilalle. Viimeiset kolme lasta syntyvät siellä.
Olemme nyt saattaneet sisaruksista viimeisen, Eskon, haudan lepoon Lemin kirkkomaalle. Esko lähti jo nuorena miehenä veljiensä perästä leivänhakuun Helsinkiin ja asui siellä perheineen lähes 70 vuotta, Puotilan kauniin kappelin naapurissa.
Koivulaan rakennettiin uusi ”mummonmökki”, josta tuli myöhemmin Eskon perheen kesäpaikka ja meille sukulaisille tuttu kyläilypaikka.
Keskusteluissa Esko toi aina esille rakkaan syntymäpitäjänsä Lemin. Jopa Itäkeskuksen ukkokerhon päivän kysymyksiin sisältyi kysymys: Mikä on paras paikka maailmassa? Ja kaikki kerholaiset oppivat oikean vastauksen: LEMI – siitä Esko piti huolen perustelujen kanssa. Eli kyllä häntä voi tituleerata Lemin lähettilääksi, Stam1nan poikien lailla, kuten lapsenlapsi totesi.
Reilut 132 vuotta kesti värikin perheen elämä.
Kiittäen ja kaivaten
Anneli Lattu ja 21 vielä elossa olevaa serkusta
