Kesällä sukulaiset kokoontuvat yhteen pienemmällä tai isommalla porukalla. Heinäkuun aikana ainakin kolme lemiläissukua pitää sukukoustaan.
Lauantaina 16. heinäkuuta ovat koolla ainakin Turkujen suku Lemin museotuvalla ja Lemin Mikkola-suku Taipalsaaren kunnantalolla.
Kahta viikkoa myöhemmin, 30. heinäkuuta, kokoontuu Okko-suku Lemin koulukeskuksessa. Okkojen kokous on nimetty juhlakokokoukseksi, sillä ensimmäisestä sukukokouksesta tilee kuluneeksi 30 vuotta ja suvun vaiheita on pystytty selvittämään jo 300 vuoden ajalta, vuodesta 1723. Noista kolmesta vuosisadasta Paavo Okko toimittanut kirjan, joka on kokouksessa myynnissä. Kirjassa selvitetään muun muassa juuri näitä varhaisia vaiheita, osin perustuen myös Jukka Mikkolan tekemiin Mikkola-suvun tutkimuksiin.
Vuonna 1723 Antti Pekanpoika tuli Sorvarilan Okon talon isännäksi. Häntä pidetään Okko-suvun kantaisänä, mutta myös Lemin Mikkola-suvun kantaisänä, sillä puolisonsa kuoltua Antti Pekanpoika meni naimisiin Mikkolan kylässä asuneen lesken kanssa, muutti Mikkolaan asumaan ja otti sukunimekseen Mikkola.
Okkojen sukujuuria on selvitetty kantaisästä taaksekinpäin, sillä Okon talossa on asuttiin ennen Antti Pekanpoikaakin, ja Okko-nimi oli jossain muodossa käytössä jo 1600-luvun asiakirjoissa. Niilo Lemetinpoika Okko viljeli tilaa vuodesta 1612 lähtien.
Antti Pekanpojan isä oli Pekka Antinpoika. Pekka Antinpojan isoisä oli Knut Ollinpoika, joka taas oli Niilo Lemetinpojan pojanpoika. Sukulaisuus 1600-luvun ja 1700-luvun Okkojen välillä näyttää löytyneen: Antti Pekanpoika oli Jukka Mikkolan selvityksen mukaan edellisen isännän pikkuserkun poika.
Lemi on yhä Okon suvun keskeinen asuinpaikka, mutta suku on levittäytynyt eri puolille Suomea. Heitä asuu ainakin noin 50 paikkakunnalla liki jokaisessa Suomen maakunnassa. Muuttoliike on vienyt heitä myös ulkomalle, muun muassa Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin.