Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta
Samalle päivälle toritapahtuman kanssa oli Pia Pöllönen järjestänyt tarkoituksella myös entisen Tienhaaran myllyn uuden elämän avajaiset.
Niinpä väki jakaantui aika hyvin tasan, kun aamupäivällä tungos myllyllä oli melkoinen, kun torilla taas oli hiukan hiljaisempaa, ja päinvastoin. Täälläkin oli kahvitarjoilu, uuden yrittäjän itse paistamaa banaanikakkua, ja Pihamon mahtavaa vehnästä. Myllyn puodissa hyllyt olivat täynnä jauhopusseja ja mehupulloja, jopa pehmoisia kanin nahkoja.
Puodissa kysäisin nuorelta mylläriltä, kuinka mahtavat säkit nousta noin hennolla varrella, mutta keveästi reilu 40 kiloinen nainen kappasi 25 kiloisen säkin syliinsä, on tätä ennekin tehty!
Kun jauhojen, ryynien ja rehujen kanssa on tullut jo työtä tehtyä ennekin, ei salaperäiset koneet ja vekottimet myllyssäkään enää pelota. Tuntuu, että kokemusta on alalta kuin alalta, ja rohkeutta ja uskoa uuden oppimiseen ja omaan jaksamiseen riittää. Aika jännittäviltä rakennuksen sisätilojen koneet näyttävät, tästä Mäntyperän eukolle tuli mieleen entisajan viskurit.
Avajaisissa ei oltu unohdettu lapsiakaan, poniratsastus oli varsin suosittua, ja tässäpä vielä poni, jolla on vallan erikoiset makutottumukset, banaania tuo tässä mussuttaa!
Taimiakin oli tarjolla, oli tomaattia, melonia, mausteyrttejä ja lamopinaattia. Ensimmäiset tomaatintaimet Mäntyperän eukonkin mukaan tarttui, ja kotiin ajellessa sai yhä ihailla niitä Käärijän värisiä kevätkoivuja…..