Lemin ikäihmiset kaipaavat viikoittaisia kyytejä kyliltä kirkolle. Nyt taksi ajaa vain kerran kuussa ja kyytiin mahtuu kahdeksan kyytiläistä.
Kerran kuussa torstaisin taksiautoilija Tarja Husu-Tuuliainen ajaa tilataksillaan noin 36 kilometrin reitin Kuukanniemestä Vainikkalan, Huttulan ja Kytölän kautta Sairalaan ja sieltä kirkolle. Mukaan hän poimii ikäihmisiä sen mukaan, ketkä kunnan hyvinvointikoordinaattori Kati Ahonen on ilmoittanut kyytiä kaipaavan.
Tämän viikon torstaina kyytiläisiä ilmoittautui kahdeksan – eikä useampaa autoon olisi mahtunutkaan. Taksikyyti kirkolle ja iltapäivällä kolmen maissa taphtuva paaluukyyti ovat matkalaisille ilmaiset, sillä kunta maksaa autoilijalle.
– Kati soittaa Tertulle (Laitinen) ja Terttu soittaa minulle ja Leenalle (Asikainen), Sinikka Puska kertoo tavasta, jolla Kuukanniemessä asuva kolmikko varaa paikan kylätaksiin.
Ilmaisuudesta huolimatta kyydittävät haluavat palata vanhaan systeemiin: kerran viikossa ajettaviin linjataksireitteihin, joista he maksoivat linja-autotaksan mukaan – esimerkiksi Kuukanniemestä reilut seitsemän euroa. Kerran kuussa kirkolla käynti ei riitä jokapäiväisten ostosten tekoon ja asioiden hoitoon pankissa ja muissa palveluissa, hautausmaalla käyntiin. Ja muita ihmisiäkin haluaisi nähdä usemmin ja ottaa osaa kirkolla järjestettäviin tapahtumiin.
Omin avuin eivät kyydin tarvitsijat kirkolle pääse, sillä autoa tai ajokorttia ei ole, tai jos kortti on ollutkin, ikä on sen jo ottanut pois. Naapuriapu toki toimii, ja jälkikasvu auttaa.
-Tytär käy joka viikonloppu, Kytölässä asuva Laila Haiko kertoo.
– Kyse on meidän itsenäisyydestämme. Ei aina kehtaisi naapureilta ruinata, Sairalassa asuva Ritva Paakko puolestaan toteaa.
Kolmen tunnin visiitin aikana jokainen voi hoitaa kirkolla niitä asioita, mitä kenelläkin on. Mahdollisuus on myös kokoontua asukastilaan kirjaston siipirakennukseen, jossa on tarjolla ohjelmaa.
– Keskiviikko oli parempi taksipäivä kuin torstai. Torstaina ei pääse pankkiin, Leena Asikainen huomauttaa.
Hänellä on kauppakassissaan adressi, johon hän on kerännyt nimiä vanhan systeemin palauttamiseksi. Naiset vakuuttavat joukolla, että he olisivat valmiita maksamaan kyydistä, jos vain sellainen useammin kulkisi.
Köyhän kunnan
liikenneköyhät
Lemin iäkkäät eivät ole asiallaan yksin. Heidän tilanteessaan oleville ovat tutkijat luoneet oman termin: liikenneköyhyys.
”Liikenneköyhyydeksi voidaan kutsua ilmiötä, jossa ihmisellä ei ole mahdollisuutta liikkua kohtuullisella vaivalla, kohtuullisilla kustannuksilla ja kohtuullisessa ajassa niihin paikkoihin, joissa päivittäisiä tarpeita on mahdollista tyydyttää”, muotoillaan asia Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa. Arkiliikkumisen vaikeudet heikentävät ihmisen elämänlaatua.
Liikkuminen ”ihmisten ilmoilla” pitää yllä toiminta- ja liikkumiskykyä, ennaltaehkäisee yksinäisyyden kokemusta ja edistää osallisuutta, on ikäihmisten tilannetta tutkittaessa huomattu. Toimintaan ja iäkkäiden kohtaamiseen tarvitaan
maksuttomia tiloja ja kuljetuksia, kuuluu yksi Ikäinstituutin tutkimuksen johtopäätöksistä.
Tarja Husu-Tuuliainen kertoo, että torstain kyläkyytiä käyttävät ovat kaikki iäkkäitä, autottomia ja kortittomia. Vielä vuosi sitten kunta ajatti keskiviikkoisin kahta taksireittiä Lemin eri suunnille. Etenkin Ruomin-reitillä matkustajat vähenivät.
– He ovat muuttaneet kirkonkylään, jommalle kummalle puolelle kiviaitaa, hän toteaa.
Mutta tarvitsijoiden väheneminen ei merkitse, että jäljelle jääneiden tarve liikkua olisi vähentynyt. Viikoittaisille reissuille on yhä tarvetta.
Kunnanjohtaja esittää
kimppakyytejä
Linjataksiliikenne lopetettiin viime vuonna kunnan heikon rahatilanteen vuoksi kunnanjohtaja Kati Rekolan päätöksellä. Eikä hän ole päätöstään perumassa.
– Tilanne on mennyt viimevuotistakin hassummaksi, kunta on menossa valtiovarainministeriön arviointimenettekyyn, hän muistuttaa.
Linjataksi-asiaa kunta yritti järjestää Taipaleen seurakunnan kanssa, joka järjestää kirkkokyytejäkin. Sieltä tuli kuitenkin kieltävä vastaus.
Kunnan saama testamenttilahjoitus mahdollisti sen, että kyyditys kerran kuussa järjestyy muutaman vuoden ajan. Vuorojen tihentämistä kunnanjohtaja ei pidä järkevänä:
– Sitten rahat olisi käytetty vuodessa ja tämäkin ilo päättyisi, hän sanoo.
Kylätaksin ajoittuminen torstaipäiviin johtuu taas siitä, että tuolloin Etelä-Karjalan hyvinvointialue järjestää asukastilassa toimintaa ikääntyneille. Kuljetuksia tilaisuuksiin hyvinvointialue ei kuitenkaan järjestä.
– Hyvinvointialueen kuljetukset ovat asiakaskohtaisia, eli jos ihmisellä on varallisuutta, kuljetusta ei järjestetä, Kati Rekola toteaa.
Hänellä on ehdotus lisäkyytien järjestämiseksi:
– Koska minulle on kerrottu, että kyydin tarvitsijat olisivat valmiita taksistaan maksamaan, miksi he eivät järjestä kimppataksia? Ei se juurikaan linjataksia kalliimpi olisi, 10-15 eurolla varmasti pääsisi kirkolla käymään. Järjestäisivät asian suoraan liikennöitsijän kanssa, ei siihen kuntaa tarvita välikätenä.
Kimppataksia varmastikin tarvitaan perjantaina toukokuun 26. päivänä. Silloin Etelä-Karjalan hyinvointialue ja Ikäystävällinen Etelä-Karjala -hanke järjestävät Ikäihimisten vaikuttamispäivän Lemin koulukeskuksessa. Tilaisuus alkaa kello 13.