Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaaivirta
Perjantai-iltana vyöryivät sadepilvet jälleen uhkaavina maiseman ylle, mutta pientä tiputtelua lukuunottamatta sää suosi metsäväkeä ja heidän vieraitaan Säänjärven lavalla Savitaipaleella. Hyttysiäkään ei liiemmin helmoissa pyörinyt, ja piha täyttyikin monenlaisista pikku kilpailuista.
Oli kävynheittoa punaisiin istutusastioihin, lähimpään osumisesta yksi piste jne. Tikanheitto oli tasa-arvoista, me eukotkin jouduimme heittämään miesten matkalta, joten harva sai edes lähelle taulua, mutta leikki leikkinä.
Moottorisahanketjun heitto liukkaalle lavalle oli aika vaikea kaikille, eikä siinäkään eukko yltänyt edes lavan etureunaan… Terassilla sai arvata kuusen siementen painoa. Piti osata mättää punnitusastiaan tasan 120 grammaa. Ihan tasan ei osannut kukaan, mutta kaksi sai tuloksen 121grammaa!
Siellä pihalla haastellessa ja kilpailuja seuraillessa monelta jäi toiminnanjohtaja Suvi Kokkolan ajatuksia herättänyt puhe kuulematta, mutta kuvan sentään Mäntyperän eukko ehti ottaa.
Jo tuloportilla oli jaettu kahvilappuja, joiden taakse nimensä kirjoittamalla osallistui arvontaan, eikä siinä kahviluukulla kukaan tainnut lippuja tarkistaa. Kahvin kera tuoreet herkulliset kanelipullat maistuivat, ja grillimakkaraa jonotettiin niin, että tuskin grilliin sai, kun nälkäisin jo tahtoi vain hiukan liekkiä hipaisseen herkun.
Oman kylän orkesteri Väliaikainen veti tanssilattialle väkeä vauvasta vaariin ja mummeleihin. Vuosien myötä pojat ovat varttuneet ja vaihtuneetkin, mutta nimi on säilynyt, ja musiikki on hyvää.
Rumpujen takana Esa Aapro on alusta asti yhtä tiukasti porukassa kiinni kuin väliaikaiseksi aiottu nimikin!
Illan hiljalleen hämärtyessä pienimpiä vietiin jo unille, mutta kauniit samettiruusut lavan pihassa nuokuttivat kukkiaan musiikin tahtiin vielä pitkään kesäyössä.
