– Minut on otettu täällä hyvin vastaan, minulla on kotoisa olo, Lemin kirjastossa kirjastonhoitajana heinäkuussa aloittanut Piia Hietamies sanoo.
Paluu synnyinkuntaan 29 vuoden jälkeenon tuottanut monia hyviä kohtaamisia kirjaston tiskin kahtapuolen. Sukulaissuhteita ja sukujuuria on selvitetty niin Lemillä asuvien kuin kesämökkiläistenkin kanssa. Ja vaikkei sukua oltaisikaan, on uusi kirjastonhoitaja solahtanut hyvin joukkoon.
– Minulle on sanottu, että ”sovit tänne”, Piia Hietamies sanoo.
Kun hän lähti Lemiltä Jyväskylään opiskelemaan kirjallisuutta yliopistossa., sivuaineena oli muun muassa historiaa. Kirjastoala alkoi kuitenkin kiinnostaa, ja hän täydennsi opintonsa Tampereen yliopistossa informaatiotutkimuksella ja pätevöityi kirjastonhoitajaksi.
Kirjastotöitä Piia Hietamies teki ensin pääkaupunkiseudulla ja sitten noin 20 vuoden ajan Jyväskylän eri kirjastoissa, viimeksi Vaajakoskella. Ja nyt Lemin kirjastossa.
– Muutto tulii ajankohtainseksi, kun lapsi aloitti koulun ja oli aika muuttaa kymmenen vuotta kestänyt etäsuhde lähisuhteeksi. Reissaaminen alkoi käydä raskaaksi, sanoo hän.
Tehtävien kirjo
laajeni
Työssä työpaikan vaihtuminen näkyy tehtävien monipuolistumisena: kirjojen hankinnan ja lainaamisen ohella kirjasto vastaa muun muassa kuntosaliajoista ja asukastilavarauksista, järjestää näyttelyitä ja pienimuotoisia tapahtumia.
Kirjojen lukijoina lemiläiset eivät hänen havaintojensa perusteella poikkea jyväskyläläisistä:
– Samoja kirjoja täällä luetaan ja varataan, Top100-lista on sama.
Piia Hietamiehen aloitus uudessa työpaikassa osui samaan aikaan, kun Lemin kunta päätti koko henkilöstöä koskevien muutosneuvottelujen aloittamisesta. Se ei tietenkään tunnu mukavalta, mutta Hietamies uskoo, että kirjasto säilyttää paikkansa keskeisenä palveluna.