Siirry suoraan sisältöön

Raku-kurssilaiset polttivat työnsä

Viime sunnuntaina 21. huhtikuuta kokoontui täysi ryhmä Lemin raku-kurssilaisa keramiikka-opettaja Sari Koukin kotiin polttamaan kevään työnsä raku-tekniikalla. Ryhmän jäsen Eija Vaikkila kuvasi, kirjoitti jutun ja kokosi kurssilaisilta valokuvia.

Romanialainen rescue-koira Emma toimi tapahtuman virallisena valvojana. Emma on vallassa oleva ”Viirun kylän rinsessa”.

Savitaipaleen kansalaisopiston Raku-savi -viikonloppukurssilla on aiemmin keväällä valmistettu ja raakapoltettu esineitä, jotka nyt Raku-lasitteilla lasitettiin, ja poltettiin ns. raku-tekniikalla.

Raku-tekniikka on nopea työtapa, jolla  poltetaan värit esineen pintaan.  Tähän samaan tekniikkaan kuuluu myös savustaminen, jolloin saadaan kaikkiin esineen ”tyhjiin” kohtiin savuisen musta väri. Lasitettu väripinta myös krakeloituu, ja värit ennestään kirkastuvat viimeisessä, kylmän veden  huuhtelussa.

Raku-lasitteissa käytetään paljon ns. metallivärejä, joitten lopullisia värisävyjä ei voi taata, vaan jokaisesta uunillisesta ilmestyy omanlaisensa värimaailma.

Miksi värit voivat vaihdella? Sari Kouki selvitti meille kurssilaisille raku-tekniikkaa joka on  toisaalta raaka tapahtuma-ketju nopean polton (noin yksi tunti savutustuksineen ja kylmävesijäähdytyksineen) takia, ja taas toisaalta herkkä väri-sinfonia, joka on uniikki jokaisella polttokerralla. (Tavallinen savipoltto kestää noin vuorokauden).

Uunin sisällä värimaailmaan vaikuttaa tavaroiden asettelu, määrä, hienoiset lämpötilan erot, sekä viereisen esineen värit.  Tämän lisäksi tulevat ulkoiset tekijät, mm. ilman lämpötila ja kosteus, sade ja  auringonpaiste.  Näin ollen hartaasti rakennetut, jopa erittäin henkilökohtaisella ajatuksella muotoillut esineet, olivat normaalin raakapolton jäljiltä nyt melko kokonaan ”taivasten armoilla”.

Mutta siitäpä se suuri viehätys löytyykin! Meidän täytyi olla valmiiina hyväksymään yllätyksiä, kun ns. tavallisessa savipoltossa värien ennakointi on huomattavasti helpompaa.

Kuitenkin useimmiten nämä  värien tuomat yllätykset ovat positiivisia, ja lumisesta säästä  huolimatta sunnuntain työt saivat liki jokaisesta uunillisesta ihastuksen huudahdukset aikaan.

Kuvat kertonevat mitä kaikkea savesta voi saada aikaan.

Ryhmämme odottaa vielä kuvia Savitaipaleen ryhmältä, joilla raku-päivä on tuleman puolella.

Eija Vakkila

Tästä se alkaa.
Esimerkki värin muotoutumisesta.
Vasemmalla raku-uuni, oikealla Sari Rapi savustusastian hoitajana.
Savustusastiasta nousee liekkiin leimahtanut, melkein valmis tuote – Eija Vakkilan kissa. Kuva Sari Kouki.
Kana made by Anni Wahlroos.
Anja Rantalan Halloween-kurpitsa.
Kuikka sai väriä savusta ja kirkkaasta lasitteesta. Anna-Maija Kinnusen työt ja kuva.
Lautaset, Sirpan värien taidetta.
Pitsikankaalla Mari Känninen kauli muodon lautaseen, ja värivalinta kruunasi lopputuloksen. Kuva Sari Kouki.
Naku-rakua kokeiltiin myös. Astia kuumennettiin, ja sitten Heidi Kouvo poltti pintaan oman koiransa talteenotettuja karvoja. Myös sulat ja jouhet käyvät. Savustusta ei tarvita.
Sari Rapi sai ruukkuunsa turkoosin värin, jossa myös krakelointi näkyy selvästi.