Siirry suoraan sisältöön

Aikamoiset markkinat

Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta

Tuntuu, että siitä on jo kauan, kun K-Market Savitaipaleella juotiin edellisen kauppiaan Joelin lähtiäiskahveja haikein mielin ja nyt kun aikomuksena oli juoda uusien avajaiskahvit, niin eikös vain ovessa vastaan tullut tämä entinen.

Oli tullut katsomaan miten meillä menee! Harmi, että kiire vei toista jonoa ulos, ja toista sisään, mutta varsin hyvinvoivalta näytti helsinkiläismies.

Jo kaukaa olin nähnyt, että kaupan pihassa pyöri touhukasta väkeä. Siinä oli punakattoinen Nanin kevätkääryleteltta, ja multasäkkien edessä grilli, ja väkeä jonottamassa herkkuja.

Koska sovittu tapaaminen vei minua muualle hetkeksi, sain mehevän makkaran evääksi, ja huristelin sen voimin Taipalsaarelle jumiutunutta läppäriäni näyttämään. Pikakäynnin jälkeen palasin hyvin pestyä katua myöten juhlapaikalle.  Makkaranpaistopaikalla oli menossa pieni pesupaussi, grilli oli sammutettu hetkeksi sateen takia, mutta urheasti kauppias seisoi paikallaan, ja halukkaat toki saivat makkaran, halutessaan ihan  taivaisilla vesillä pestyn.

Sisällä oli tupa todella täysi, kassajonot pitkät, lihatiskillä jonoa, kahvituspaikassa jonoa, ja pisin  lettukeisarin letunpaistopaikalla.

Tapansa mukaan savolainen sananparsi toisensa jälkeen kuului letun kylkiäisiin, tarinaa riitti, ja nauru raikui.

Letut maistuivat samoin korvapuustikahvit, ja kun siihen vielä ne makkarat… olikin päivän energiavarat saatu ylikuntoon.

Pihalla uudet kauppiaat grillasivat makkaraa.

Avajaispäivä oli varsin sopivaan aikaan, oli ehditty jo saada tuntumaa uuteen työ-ja kotipaikkaan, asiakkaista oli tullut tuttuja, tuntui varsin kotoisalta! Laura Kortesaari-Mäkilä ja Mika Mäkilä löysivät heti uuden kodin läheltä Olkkolaa, omakotitalon kauniitten maisemien keskeltä. Isla-tyttönen aloittaa koulunkäyntinsä kohtalaisen pienessä maaseutukoulussa, ja kavereitakin on jo löytynyt. Eivät he Lahdessakaan ihan keskustassa olleet, noin kymmenen kilometrin päässä, mutta kuitenkin elämä täällä tuntuu leppoisammalta, ja ihmiset helpommin lähestyttäviltä. 

Elämää on nähty jo ennen kauppiasuraakin, aikanaan Mika on ajanut Keskon rekkaa ja tehnyt hapankaalia, ja Laura kouluttautunut koru-allalle, tehnyt ja myynyt koruja. Mika mainitsi, että hänelle on tärkeää pitää kaupassa mahdollisimma paljon lähituotteita, joista myös tuottaja saisi kunnollisen hinnan. Savitaipaleen tarjoamia harrastuksia ei vielä ole ehditty miettiä, aika kuluu työn ja uuden kodin laittamiseen.

Lopulta tein kaikessa rauhassa omia ostoksia, kamera oli viety jo autoon, kun kassalta tullessani huomasin, että taas satoi. Ja mitä tekivät nämä uudet kauppiaamme. He seisoivat grillinsä takana suuren mustan sateenvarjon alla, ja tuumasivat: ”kun ilmoitimme, että makkaraa grillataan kello15 saakka, niin sitä grillataan, satoi tai paistoi!” Ja hymyssä suin näyttivät suuria kylmälaatikoita, kolme tuollaista oli jo mennyt, kaupan omaa merkkiä. Kiitettävää sitoutumista, ja hellyttävää katsella! Onnea ja menestystä, tervetuloa Savitaipaleelle!