Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta
4.9.aamul aurinko paisto.Vast aamul huomasi, et pienes makkuukamaris olkii kaks levveetä sänkyy,ja kapone kulkuväli siin välis, vaa yhe unettoma yön jälilt tuntu iha kuninkaalliselt nukkumapaikalt. Illal oltii lämmitetty sauna, puulämmitteine, tosi hyvä, ja ihmetelty taas kerra tuva mahottoma issoo ja komiaa takkaa ja sitä, mite mukava ol olla mökis, jos kaik ol aateltu asuja viihtyvyyeks
Eellise kerra jälkee piene keittiö pöyväl ol ilmestynt mini-uunikkii, semmoses mie joskus paiston omppupiirakkaa Sallas. Kaik on nii siistii ja kaunist, ja Jelena-rouvan suomekiel kuulostaa jo valla mainiolt. Sama ilone ja hymmyilevä immeine.
Ko myö lähtiis siivottii jälkiimme, ni sähköt män yht’äkkii, ja miu pit laittaa tekstiviestii häl, jot myö ei nyt muisteta jäiks johokii valot pääl… Tien varsil ol ruskavärrei, pelloil poroi, ja pikkuste lampiin rantamil kellu vaaleevihreetä palpakkoo. Ko mei melko uuvves matkamittaris ol 10720, ni myö tulla tupsahettii oikeest Lappii.
Siin myö pysähyttii taas Livojärve rantaa,
Ei olt kioski viel auk, mut miu tek nii miel vähä kahlailla puhtaas järves, tyyvyin kuitekii kastelemmaa vaa kengä kärkii, ko kaver istaht leppäämää taideteokse syllii. Kesälhä täs on oikee mahottoma hyvä kioski ja uimaranta…
Posiol käytii tietekii haistelemas vähä korkeekulttuurii, Pentikil ihmeteltii tavara määrää ja hintoi, paremmi viihyttii siel vanhain tavarain näyttelys, siel ol kaikkee sellast mitä meil on kummalkii viel käytös, ja kuppimuseos on kivoi tarinoit muittekii maitte kuppiloist, ja monnii samalaisii mitä meil on aika kolhiintunein koton. Mahottoma paljo uusiikii tehasrakennuksii on paikkakunnal noust, ja kaikis tais lukkee Pentik. Kyl se pien ihmine vaa saap paljo aikaa, ku on rohkee ja uskoo itteesä, ja ossaa ottaa oikeit immeisii väljyysä.
Sit myö jouvvuttii tojistammaa mitä tielaitos tekköö liikaa tilatuille kilometreille. Ajettii näät varmaa kymmene kilometrii viivasuoraa tietä, joka ol laitettu somast laineille, jot mäe päält näky taas suoraa ja uus mäki. Melkee mersairaus isk ko tuota ajettii! Ohitettii Mourujärvi ja Maaninkavaara enneko suorat loppu.
Olkoha Hautajärvi ko löyty ihmeellinen levähyspaikka, käytii syömää evväitä, ko ol hyvät pöyvät, pien katos ja jopa roskis. Meijä kahvittelu aikaa käi kaks asuntoautoo tuomas roskapussi, ja yhes kehuttii mite hyvä ja hienoo, ko lopultkii on roskis tievarres!
5-tie vei Mooseksekuru kaut Napapiiril, ja siin olkii tungost tiel, ko yht’aikaa kolme krossipyörää, myö ja pari porroo ja kaik eri suuntii pyrkimäs.
Täs vaihees miul laukeis huol Harmist, ko kissa-allerkine kuopuksein ilmotti mäneväsä kottii sairastammaa ja aiko siin sivus hoitaa kisulinkii… Oltii Kemijärvel, ja pani ylös Teboili bensahinna, 1886, aurinko paisto +19 astee lämpöö, ruska ol ruskeeta ja osa puist lehettömmii. Ko myö tultii Pyhäl, huomattii et Naavas ol alvit selväst vaikuttanneet hintoihi. Syömää ei jääty, miel ois tehnt käyvä kattomas tuttui mökkivuokraamos, mut ei mänty. Sen jälkee, ko siel alettii talo puolest siivota mökit, ja hintaa nostettii, niist tul meil liia kalliita. Syyks sanottii sillo, et monet jättäät mökit nii siivottommaa kuntoo, säretää tavaroit ja kaikkee sellast, ni ol tehty tällane ratkasu.
Eikä siel olt muute ennää porojakkaa sillee ko enne.
Kairosmajal käytii kahvil, siel on ain nii siistii ja rauhallist, eikä alvit viel hinnoiskaa näkynt. Monet konsertit on tult kappelis kuunneltuu, ja monet ladut hiiheltyy sillo, ko tää eukko viel suksil jotekute kesti. Nyt myö kuitekii etittii jo sekä uutta mökkii, et tankkauspaikkaa, joka löytykkii Sodakyläst. Siel ol Teboilil mittarhinta 1754, jost viel saatii alennust, jote hinta oli lopult 1734.
Hiuka hirvittää, ko ruska näyttää oleva lopuillaa, lohukkeeks aiottii lettusille, mut arvottii, ko kaks hyvvää paikkaa on liia lähekkäi. Niipä ohitus koitu täl kertaa Harianna-kohtaloks,
ja pysähyttii vast Zippi ja suhaukse mahtaviin kukkaistutuksiin kohal.
Mie kyselemmää et kuka noit oikee hoitaa ja mite, ni emäntä sano, et tuo ukkoha se, ja rakkaus se on mikä kasvattaa. Mont kymment litraa mennee vettäkkii päiväs.
Kylätietä siin höyläs muute iha oikee tiekarhu, ja kuski tul kahvil. Melkee tek miel polvistuu häne ettee ja kumartaa ko kuninkail, ko mieles ol tuo Mäntharjutie. Kyl karhul ois käyttöö viel mones muuskii paikas, ties kuskikkii. Samal siin tul puhheeks työvoimasaanni hankaluus. Sama onkelma molemmil, jos jonkuu saapkii, ni sil on ehtoi kovast millo hää joutaa, ja mitä hää ei tee, ja millo on mikäkii este ettei jouva… Sama tarina ol muute aika mones pohjose paikas….
Kaver koittaa ajjaa mahollisemma pienel kulutuksel, parraimmillaa mennää 3,8 l/ 100km! Kultasta tietä Tankavaaral, siel näytti aika hiljaselt, ei olt ees poroi, Kaunispääl sensijjaa ol porukkaa, ja mikä ol olles, ko ol kaunist ja lämmint. Ivaloo päi ajjaissamme oltii tyytyväisii täytee tankkii, ko Seol hinta ol jo 1897. Ilta alko olla pitkäl, jote koukattii Ivalo River Campingi pihhaa.
Sielt myö saatiikii vähä jännitystä, päästii hirmuse rintee reunal iha uutee kelohonkassee mökkii, ulkopuolelt mustaa, mut sisäpuolelt valla mainioo
Miuta pelotti se jyrkänne, jote pit ottaa sauvat varoiks öistä vessareissuu tukemmaa, vaik terassil olkii hyvä kaije siin muute tyhjä pääl. Muisteltii siin, et nää rinnemökit ol edellisel kerral vast rakenteil. On kuulema iha paikallise kirvesmiehe tekemät, mikä on näinä kilpailutukse aikoina todellist viisautta, ja mite onkii nii mahottoma kommee katto erikoisel valaistuksel muute mustas mökis!
Mie varotteli kaverii, ko hää ovvee aukoissaa nojas siihe terassikaiteesee, et jos se kaije pettää, nii hää puttoo sinne hirveesee rooppii, mut ei onneks puont, ja niipä myö kottiuvuttii tähä.
Mie huomasi, et meijä koton tehyt ruuat on sulant,ko ei oo olt pakastelokeroit jääkaapeis, ja vaik auto jääkaappi on olt koko aja pääl, mahtaaks ruuat ennää olla hyvvii. Mikros mie lämmiti hernesoppaa, ja se ol kyl yllättävä hyvvää, jote se huol väisty.
Tämmöses 71 euro mökis on muute kaks parisänkyy, pöytä ja tuolit, pien jääkaappi, mikro , kahvin- ja vedekeitin, hyvä peili, harja ja rikkakihvel, ja kuistil viel pöytä ja tuolit. Ja ko sängyt ol tosi hyvät, eikä vessoihikkaa kamala matka, nii mikäs täs.
Paikka on tosi kaunis, palvelu hyvvää, ja mielekiinnol kuunteli saksalaisporukoitte juttui, heit ol monel asuntoautol. Tietokonneel ei oo täälkää mittää virkaa, mut kaveri kännyst myö tihrustettaa, mite Leo-Pekka Tähti kelais pronssii ja Kotaja koht….
Aamusel ei liikennevaloi pihas tarttent,ko mie ooti vuoroain vessapolul. Nii ol kommeet sarvet poroil, et annoi sovinnol heijä mennä rauhas risteyksest ekaks…
