Luonnonvarakeskuksen edustajat kertoivat lemiläisviljelijöille Suomen, Viron ja Latvian yhteisstä perinneperunahankkessta, johon Lemi toisena suomalaisalueena on otettu mukaan. Hankkeessa alkuperäislajikkeet myös rekisteröidään.
Suomen, Viron ja Latvian yhteinen, EU-rahoitteinen MainPotRe-hanke edistää paikallisten perinneperunoiden viljelyä. Suomesta hankkeeseen on valittu kaksi esimerkkialuetta, Eura ja Lemi, Veli-Matti Rokka Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoi.
Luken Maarit Heinonen kertoi, että Lemin Punanen voitaisiin saada alkuperäislajikkeiden reksiteriin. Luke ja Ruokavirasto ovat tehneet yhdessä perunalle rekisteröintilomakkeen- Suomessa perunoita ei ole rekisteröity, mutta esimerkiksi Virossa on, Heinonen kertoi.
Rekisteröinti antaa oikeuden siementen ja istukkaiden tuottamiseen. Rekisteröinti tapahtuu Ruokavirastossa, ja se on maksuton. Rekisteröidyt alkuperäiskasvilajikkeet listataan kansalliseen peltokasvien lajikeluoetteloon.
Lemin punasta säilytetään yhteispohjoismaisessa geenipanklssa Nordgenissa. Sinne on laadittu perunajaikkeen tuntomerkit, joita voidaan käyttää lomakkeen täytössä, Heinonen opasti. Lisätietoina tarvitaan tietoa Lemistä, punasen viljelhistoriasta ja nykyisestä viljelystä ja käytöstä.
NordGemissä on virheellistä tietoa Lemin punasen viljelyhistoriasta. Jarno Tölski selvitti, kuina punanen tuli Lemille palttoon taskussa Krimiltä: Perimätiedon mukaan Suomen Kaartin sotilaissa palvelleet lemiläiset toivat sen
mukanaan Turkin sodasta 1877-1878. Ahosen sukututkimuksesta on saatu selville, että Turkin sodassa oli mukana signaalinpuhaltaja Anders Ahonen. Tiedetään, että hänen lisäkseen oli kaksi muuta lemiläistä. Vääpeli Lemminkäisen aikalaiskertomuksessa kerrotaan, että Kaartin sotilaiden reitti kulki Lemiltä Bulgariaan Rusen kaupunkiin, jonka lähellä on ylityspaikka Blevnan kaupunkiin. Gornyi Dubnjakin taistelussa suomalaiset kunnostautuivat. Sotilaat kuljettivat liharuuan mukanaan elävänä karjana, alueelta saatiin paikallisilta riisiä ja maissia, mutta myös vähissä määrin perunaa. Ensimmäinen peruna-ateria syötiin uudenvuodenaattona 1877 Sofian lähellä. Perunat kulkeutuivat mitä ilmeisemmin sotilaiden palttoiden taskuissa Lemille.
NordGenin tietoja tullaankin oikaisemaan, ja Jarmo Tölskiä pyydettiin kirjoittamaan lyhyen tekstin. Lyhyt viljelyhistoria tarvitaan myös Ruokaviraston lomakkeisiin.
Jotain vikaa puhdistetussa
Lemin punasessa?
Lemillä viljellään perunaa noin 15 hehtaarin alueella, josta Lemin punasen osuus on noin 60 aaria. Punasta viljelee seitsemän perunanviljelijää, joista viisi on aktiivisia.
Yksi aktiiveista, Antti Suonio, kertoi, että hän pitää erillään vanhan Punasen siemenen siitä puhdistetusta Punasesta, jota viljelijät saivat Siemenperunakeskuksesta 1990-luvulla. Syynä erotteluun on, että peruna on erinäköistä: vanha kanta oli pyöreää, muhkuraista ja syväsilmäistä, puhdistettu siemenperuna puolestaan kasvatti pitkulaisen ja pahkuraisen kannan. Vanhoissakin kannassa on muuntelua, mutta ei niin paljon kuin puhdistetussa. Ennen mahdollista uutta puhdistusta on syytä selvittää, mistä ilmiö johtuu, tilaisuudessa todettiin. Luke sai mukaansa näytteet molemmista Punasen kannoista.
Lemin punanen tulee olemaan esillä MainPotRe-hankkeen loppuseminaarissa Turussa ensi kesänä. Yhdessä Lemin maamiesseuran kanssa hanke alkaa valmistella Lemin punasen EU-nimisuojan hakua.
Jarmo Tölski selvittää, saisiko Lukelle tutkittavaksi näytteen Amerikkalaisesta kesäpunasesta, joka ilmeisesti on Amerikkalainen ruusu, Hätäläinen eli Early Rose. Sitäkin on Lemillä viljelty Lemin punasen eli talvipunasen rinnalla.
Jutun tiedot perustuvat Maarit Heinosen laatimaan muistioon.
Vietiin kerran Lemin punaista tuliaisiksi Pirkanmaalle perheeseen jonka isäntä oli Bulgariasta syntyisin oleva ikämies.
Hän innostui potuista ja sanoi lapsuuden kodissaan viljellyn täysin saman näköistä ja makuista pottua.