Kokemuksia työskentelystä Lemin kunnassa

Lemin kunnan entinen hallintosihteeri Jesse Savolainen katsoo Lemin Kirjavalle lähettämässään kirjoituksessa tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti kunnassa työskennellessään. Kunnanjohtaja Kati Rekola vastaa väitteisiin yleisellä tasolla.

Jesse Savolainen:

Luin Etelä-Saimaasta minut kovasti yllättäneen uutisen, jossa kerrottiin miten Lemin kunnanjohtaja syyttää kunnanhallituksen puheenjohtajaa epäasiallisesta käytöksestä. Syy, miksi uutinen minut yllätti, on omat kokemukseni Lemin kunnan ajoiltani. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Anun kanssa tulin aina juttuun erinomaisesti ja asiat hoituivat mutkattomasti.

Uutinen nosti minulle omat noin kahden vuoden taakse sijoittuvat muistot mieleen Lemin kunnan viimeisistä kuukausistani. Jälkeenpäin kun asiaa mietin, olisi minun pitänyt tehdä juuri tuollainen työsuojeluilmoitus epäasiallisesta käytöksestä. Tuo työsuojeluilmoitus olisi kohdistettu nimenomaan kunnanjohtaja Rekolaa vastaan.

”Pääsyyllinen” ja oikeastaan ainoa syy, miksi Lemin kunnalta aikalailla tasan kaksi vuotta sitten irtisanouduin, oli kunnanjohtaja Rekola ja hänen epäasiallinen ja mustamaalaava käytöksensä minua kohtaan. Kirjoitin tuolloin muutaman esimerkkitapauksen päivämäärineen itselleni paperille muistiin, ja onneksi olen nuo paperit säilyttänyt. 

Kunnanjohtaja Rekolalta en saanut minkäänlaista tukea tai ohjausta omaan työhöni liittyen. Jos kunnanjohtajan täytyi joku asia kanssasi hoitaa, tapahtui se aina puhelimitse, vaikka työskentelimme kuitenkin samassa rakennuksessa. Yleinen työilmapiiri oli muutenkin todella huono. Yhteisissä palavereissa (esim. virastopalaverit) Rekola hääräsi omiaan eikä kuunnellut keskustelua millään tavalla. Palavereita ei usein oltu valmisteltu millään tavalla.

28.9.2022 oli tehty viranhaltijapäätös hyvinvointikoordinaattorin palkan tarkistuksesta/korotuksesta. 14.10. huomasin päätöksen sattumalta Dynastyn kautta ja ihmettelin miksei kyseistä päätöstä ole julkaistu tai viety edes kenenkään tietoon. 19.10. tiedustelin asiaa sähköpostitse kunnanjohtajalta, kysyin miksi päätös ei ole ollut nähtävänä kunnan verkkosivuilla. En saanut asiaan vastausta sähköpostitse vaan puhelimitse. Rekola ei osannut sanoa, miksi päätös ei ole ollut julkisesti nähtävillä. Kysyin, että julkaisenko päätöksen nyt (19.10.), ei kuulemma enää tarvitse, kun päätöksestä on jo noin pitkä aika. Tämän jälkeen kerroin kunnanjohtajalle, että jo ihan kuntalain mukaan päätös on julkaistava.

Lopulta päätös julkaistiin 24.10. Päätös herätti runsaasti keskustelua, ja siihen liittyen tuli 29.10. kunnanhallitukselle osoitettu viesti sekä oikaisuvaatimus 5.11. Tuohon 29.10. tulleeseen kunnanhallitukselle osoitettuun viestiin Rekola oli antanut viestin lähettäjälle vastauksen puhelimitse 31.10. eikä kyseistä viestiä ollut välittänyt kunnanhallituksen tietoon. Palattuani töihin 3.11. välitin viestin kunnanhallituksen tietoon, koska viesti oli osoitettu juurikin heille. 5.11. saapuneen oikaisuvaatimuksen välitin kirjaamon postista kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle maanantaina 7.11.

Tiistaina 8.11. sain työterveydestä hyvinkin yllättävän puhelun. Kyseessä oli kutsu työterveyteen, syynä poissaolot ja etätyöt. Työterveydestä sanottiin, että heille on Rekolan toimesta annettu tieto, että varhaisen tuen mallin mukainen keskustelu on käyty minun ja Rekolan välillä. Tällaista keskustelua en ollut kunnanjohtajan kanssa koskaan käynyt. Puhelun jälkeen otin asian puheeksi ja Rekola myönsi ettei keskustelua ole käyty. Vuonna 2022 sairastelin paljon, näistä kuitenkin aina kunnanjohtajalle ilmoitin.

Keskiviikkona 9.11. sain Rekolalta puhelun. Jälleen puhelun, vaikka asian olisi voinut kasvokkainkin hoitaa. Hän vaati työnajanseurantataulukot koko vuodelta, nämä puhelun jälkeen toimitin. Puhelussa hän myöskin tivasi minulta sähköpostikeskustelusta, jota oli käyty Kuukanniemen frisbeegolfrataan liittyen. Asia liittyi siis rataan kuuluvista opastetauluista ja niiden puutteesta. Tuota kyseistä sähköpostikeskustelua minulle ei valitettavasti ole tallessa, joten sen sisältöä en tarkemmin enää muista. Puhelussa Rekola tivasi useampaan kertaan, miksi asia kiinnostaa minua, ja syytti minua huonon työilmapiirin luomisesta, kun kyselen tällaisia minun työhöni liittymättömiä asioita. On totta, ettei tuo minun työhöni millään tavalla kuulunutkaan, mutta tiedustelin asiaa ihan lajin harrastajana ja olin itsekin saanut useampia kysymyksiä rataan liittyen muiltakin lajin harrastajilta.

Tuolloin samalla viikolla (mahdollisesti 9.11.) meillä oli Meidän IT ja talous Oy:n kanssa etäyhteyksin IT-palaveri. Palaverin jälkeen kunnanjohtaja pyysi Lemin kunnan silloista asiakasvastaavaa jäämään palaverin jälkeen vielä keskustelemaan jostain. Sain tuolloin 9.11. iltapäivällä ennen neljää Meitan tietosuojavastaavalta viestin, jossa hän kertoi, että kunnanjohtaja oli tehnyt Meitalle tutkintapyynnön. Sen mukaan kunnassa on vakava ongelma, että työntekijät pääsevät näkemään toistensa henkilökohtaisten kansioiden sisältöjä. Näin ei todellakaan ollut, ja jos näin olisi tapahtunut, olisi tästä ensimmäisenä informoitu kunnan tietosuojavastaavaa eli minua. Soitin tästä asiasta kunnan asiakasvastaavalle henkilölle Meitaan ja hän kertoi, että Rekola oli tuon IT-palaverin jälkeen tosiaankin tehnyt edellä mainitun tutkintapyynnön ja käyttänyt esimerkkitapauksena minua. Eli toisin sanoen siis pyytänyt epäsuorasti tutkimaan, että pääsenkö minä näkemään muiden henkilökohtaisten kansioiden sisältöjä.

Kunnanjohtaja Rekolan käytös minua kohtaan johti tilanteeseen, että töihin ei ollut enää kiva tulla ja aloin voimaan pahoin henkisesti ja myöskin fyysisesti. Marraskuun 22.11. jäin sairaslomalle ja joulukuussa 7.12. heti ensimmäisenä päivänä sairaslomalta töihin palattuani irtisanouduin hallintosihteerin virasta.

Kuten kirjoitin, olisi minun pitänyt tehdä Rekolasta työsuojeluilmoitus, jonka hän on nyt kunnanhallituksen puheenjohtajasta tehnyt. Olin yhteydessä erääseen kunnanvaltuutettuun useampaan kertaan vielä Lemin kunnalla ollessani, mutta hän ei juurikaan asiaan ottanut kantaa tai vienyt sitä eteenpäin.

Tämän viestin olen lähettänyt myös Lemin kunnanvaltuutetuille sunnuntaina 8.12.2024.

Jesse Savolainen

Lemin kunnan entinen hallintosihteeri

Kati Rekola:

Lemin kunta työnantajana tai luottamushenkilöt päättäjinä eivät kommentoi eivätkä käsittele julkisuudessa virka- tai työsopimussuhteisten työntekijöidensä irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen johtaneita syitä. Yleisellä tasolla voin kuitenkin todeta, että kunta suhtautuu vakavasti epäasialliseen käytökseen ja siihen on nollatoleranssi. Kunnanhallitus on hyväksynyt keväällä 2024 epäasiallisen kohtelun ehkäisyn ja käsittelyn toimintaohjeen. Toimintaohjeen avulla sekä työnantaja että työntekijä voivat helpommin tunnistaa, mikä on epäasiallista kohtelua ja miten toimia, jos tällaista kohtelua työyhteisössä nousee esiin.

Epäasiallista käyttäytymistä ei hyväksytä työpaikalla missään muodossa. Keskeinen osa ammatillista työkäyttäytymistä on pyytää palautetta, arvioida omaa toimintaa ja kehittyä näiden pohjalta. Kriittinen palaute annetaan rakentavasti kahden kesken kasvokkain. Työnantajan toimivaltaa työpaikalla säätelevät lait, normit ja hyvät tavat. Työnantajan työnjohto-oikeuteen kuuluvat töiden suunnittelu, tehtävien jakaminen, työn johtaminen ja valvonta. Työnantaja määrää tehtävien laadusta, laajuudesta ja työtavoista sekä menettelytavoista työssä. Työnantaja käyttää työpaikalla työnjohto-oikeutta, jonka perusteella hän johtaa ja valvoo alaistensa työtä.

Lemin kunta suhtautuu työnantajana vakavasti epäasialliseen kohteluun. Tehostaaksemme ohjeiden toimeenpanoa olemme erityisesti panostaneet työyhteisön mahdollisten ongelmatilanteiden varhaiseen tunnistamiseen ja näin ollen pyrimme myös ratkaisemaan työyhteisön mahdolliset haasteet varhaisessa vaiheessa tehokkaasti.  

Tietoturvallisuus ja sen johtaminen ovat osa organisaation johdon tehtäväkokonaisuutta. Johdon on pystyttävä arvioimaan organisaation ja sen eri yksiköiden toiminnan aiheuttamat tietoturvavaatimukset. Tietoturvaan liittyviä asioita käsitellään useiden eri lakien ja määräysten yhteydessä. Tietoturvallisuus pohjautuu viranomaistoiminnan julkisuudesta annetun lain ja asetuksen lisäksi moniin muihin eri lakeihin. Mm. perustuslaki määrää, että yksityiselämän suoja ja julkisuusperiaate ovat kansalaisten perusoikeuksia.

Hallinnollinen tietoturvallisuus on keskeinen osa tietoturvallisuuden johtamistoimintoa ja se muodostaa lähtökohdan organisaation koko tietoturvatoiminnalle. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän sisäiset ja ulkoiset auditoinnit ovat keskeinen osa hallinnollista tietoturvaa. Organisaation tulee suunnitella ja suorittaa tietyin aikavälein tietoturvallisuuden auditointeja selvittääkseen, ovatko tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän velvoitteet, eri turvamekanismit, prosessit ja menettelytavat suunnitelmien ja lainsäädännön mukaisia. Lisäksi selvitetään, onko toiminta ollut tunnustettujen tietoturvavaatimusten mukaisia, vakuuttavasti toteutettua ja ylläpidettyä.

Kati Rekola

Lemin kunnanjohtaja