Taikalyhty ja Charles Dickens

Teksti ja kuvat Pertti Pekari
Taikalyhdyn talvikoti sijaitsee Kaakkois-Englannin Chathamissa, joka muodostaa kahden naapurikaupungin Gillinghamin ja Rochesterin kanssa alueen nimeltä Medway Towns.

Nimi tulee kaupunkien läpi virtaavasta Medway-joesta. Viktoriaanisen ajan kuuluisin ja tuotteliain kirjailija
Charles Dickens asui myös varhaisen lapsuutensa Chathamissa. Hänen ansiostaan Medwaysta on tullut tärkeä alue englantilaisessa kirjallisuudessa. Näin joulun läheisyydessä on myös hyvä tietää, että joulu oli yksi Dickensin kirjallisista teemoista ja hän vaikutti paljon joulun vieton yleistymiseen Britanniassa.

Dickens asui Chathamissa lapsuutensa viisi vuotiaasta kymmenenvuotiaaksi asti vuosina 1817-1822, ja myöhemmin vuonna 1856 rikastuttuaan hän osti Rochesterin läheltä Highamista Gad’s Hill Place -nimisen kartanon, jossa asui kuolemaansa asti.

Lapsuuttaan Chathamissa Dickens piti myöhemmin elämänsä onnellisimpana aikana. Hän teki isänsä kanssa paljon kävelyretkiä, joista eräällä he kävivät katsomassa myös Gad’s Hill Placea. Isä kertoi Charlesille, että jos tämä tekee elämässään ahkerasti töitä, hän voi rikastua ja ostaa kartanon omaksi. Näinhän siinä sitten kävi.

Kirjoissaan Dickens sijoitti paljon tapahtumia Medwayn alueelle enimmäkseen Rochesteriin. Kaupungissa olevia rakennuksia ja paikkoja, joissa kirjojen henkilöt asuivat tai asioivat on edelleen helppo tunnistaa. Pääkadulla High Streetillä on paljon erilaisia liikkeitä, joiden nimissä tai tuotteissa on Dickensin teoksiin liittyviä viitauksia.

Charlesin lapsuus

Charles Dickens syntyi vuonna 1812 Portsmouthissa kahdeksan lapsisen perheen toiseksi vanhimpana lapsena. Hänen isänsä John työskenteli Laivaston palkkakonttorissa. Viisi vuotta myöhemmin John sai siirron Chathamin telakalle ja perhe siirtyi Chathamiin. Charles vietti paljon aikaansa ulkona, mutta alkoi myös lukea kirjoja erittäin ahkerasti. Hän sai myös ensi kosketuksen teatteriin Rochesterin Star-teatterissa.

Seuraava Johnin työpaikan siirto tuli taas viiden vuoden kuluttua, ja sen mukana muutto Lontooseen. Perhe oli elänyt yli varojensa, ja siitä oli syntynyt paljon velkaa. Velkojien vaatimuksesta John joutui Marshalsean vankilaan ja otti sinne mukaan koko perheensä Charlesia lukuun ottamatta. Tämä jäi asumaan ystäväperheeseen ja alkoi tehdä kymmentuntista työpäivää kenkien kiillotetta valmistavassa tehtaassa maksaakseen
asuntonsa ja auttaakseen isäänsä.

Vankilassa olo jäi kuitenkin lyhyeksi, kun John sai äitinsä perintönä 450 puntaa ja kykeni maksamaan velkansa. Charles pääsi pian tämän jälkeen myös jatkamaan koulunkäyntiä. Viisitoistavuotiaana Charles aloitti työnteon lakitoimiston konttoristina. Vapaa-aikanaan Charles opetteli pikakirjoitusta ja kävi teatterissa. Omien
sanojensa mukaan hän kävi tuona kolmen vuoden aikana joka päivä teatterissa. Pikakirjoitustaito avasi hänelle myös paikan oikeusprosessien reportterina lähes neljäksi vuodeksi.

Dickensin ura

Kahdenkymmenen vuoden ikäisenä Dickens sai töitä ”The Mirror of Parliament” -lehdestä ja aloitti työt poliittisena toimittajana. Hän kirjoitti Parlamentin Alahuoneen väittelyistä ja matkusti ympäri Britanniaa kirjoittamassa vaalitapahtumista. Työ vahvisti itseluottamusta, paransi ammattitaitoa ja nosti sosiaalista asemaa. Dickens alkoi samalla saada paljon ystäviä teatteripiireistä, kirjailijoista ja poliitikoista.

Toimittajan työn lisäksi Dickens kiinnostui tarinoiden kirjoittamisesta. Näistä ensimmäinen julkaistiin lontoolaisessa ”Monthly Magazinessa” vuonna 1833. Varsinainen läpimurto syntyi pian tämän jälkeen ”Pickwick kerhon jälkeenjääneet paperit” -tarinoista. Aikakaudelle oli tyypillistä, että kirjoituksia julkaistiin lehdistössä jatkokertomuksina ja parhaiten menestyneet painettiin lopulta kirjoiksi.

Pickwickin ensimmäisten osien kiinnostus oli vielä laimeaa, mutta neljännessä osassa Sam Wellerin henkilöhahmo nosti jyrkästi julkaisun suosiota, ja sen viimeistä numeroa myytiin 40.000 kappaleen painoksena. Tarina synnytti myös siihen liitettyä muuta kaupallista myyntiä kuten Pickwick-sikareita, -pelikortteja, -posliinihahmoja, Sam Weller-palapelejä, Weller-kengänkiillotetta ja -vitsikirjoja.

Pickwickin viimeinen osa valmistui vuoden 1836 lopulla. Tämän jälkeen Dickens otti vastaan ”Bentley’s Miscellany” lehden toimittajan työn ja alkoi samalla kirjoittaa Oliver Twistiä 1837-1838. Seuraavina tulivat työn alle Nicholas Nickleby 1838–1839 ja ”The Old Curiosity Shop” 1840–1841.

Vuonna 1842 Dickens teki ensimmäisen matkansa Yhdysvaltoihin, missä hän matkusti ympäri maata ja piti luentoja kirjallisille piireille. Matka oli myös rahallisesti hyvin tuottava. Palattuaan Englantiin hän alkoi kirjoittaa joulutarinoita, joista ”Joulukertomus” julkaistiin 1843, ”Uudenvuoden kellot” 1844 ja ”Kotisirkka” 1845.

Vuonna 1844 Dickens asui lyhyen aikaa Italiassa ja kävi myös paljon Sveitsissä ja Ranskassa sekä lomalla että luennoimassa ja tapaamassa siellä asuvia kirjailijoita. Vuonna 1849 hän alkoi kirjoittaa ”David Copperfieldiä”, jossa on paljon piirteitä hänen omasta elämästään ja jota hän itse piti läheisimpänä teoksenaan. Tätä seurasivat ”Kolea talo” 1852-1853, ”Hard Times” 1854 ja ”Pikku Dorrit” 1855–1857.

Kirjallinen työ jatkui. Ranskan vallankumousta kuvaava teos ”Kaksi kaupunkia” ilmestyi 1859 ja ”Suuria odotuksia” 1861.’ Uransa alusta lähtien Dickens ansaitsi hyvin kirjoituksillaan, kirjoillaan ja pitämillään luennoilla. Vuonna 1856 rahaa oli niin paljon, että hän osti Gad’s Hills Placen ja asettui sinne asumaan. Hankintaan vaikutti myös se,
että alue oli Shakespearen ”Henrik IV” näytelmän muutaman kohtauksen tapahtumapaikka.

Kirjoittamisen lisäksi Dickens teki paljon suosittuja ja hyvin tuottavia luentomatkoja ympäri Englantia, Skotlantia ja Irlantia. Vuosina 1867–1868 hän teki toisen luentomatkansa Yhdysvaltoihin. Siellä pidetyt 76 luentoa tuottivat hänelle 19,000 puntaa. Vuosina 1868–1869 olivat vuorossa ”jäähyväisluennot” Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa. Sovitusta 100 luennosta hän onnistui pitämään 87 ennen sydänkohtausta, jonka jälkeen hän lääkärin neuvosta päätti kiertueen.

Toivuttuaan sydänkohtauksesta Dickens alkoi kirjoittaa viimeiseksi jäänyttä kirjaansa ”Edwin Droodin arvoitus”. Vuonna 1870 hän piti vielä 12 luentoa, viimeisen näistä Lontoossa. Kesäkuun 8. päivänä 1870 työstettyään koko päivän viimeistä kirjaansa hän sai toisen sydänkohtauksen eikä tullut enää tajuihinsa. Charles Dickens kuoli
kesäkuun 9. päivänä 1870 kotonaan Gad’s Hill Placessa.

”Edwin Droodin arvoitus” jäi kesken, mutta se julkaistiin siitä huolimatta. Dickens halusi tulla haudatuksi Rochesterin katedraalissa edullisesti, huomiota herättämättömästi ja pelkästään yksityisin menoin. Hautapaikaksi hän toivoi Rochesterin linnan vallihaudassa merkitsemäänsä paikkaa.

Vastoin mestarin nimenomaista tahtoa hänet siunattiin juhlallisin menoin Westminster Abbeyssa ja haudattiin kirkon Runoilijoiden Nurkkaukseen.

Dickens Festival Rochesterissa

Kirjailijan työtä kunnioitetaan edelleen Rochesterissa kahtena viikonloppuna vuodessa järjestettävillä Dickens Festivaaleilla. Tapahtuma on valtakunnan laajuinen. Rochesterin kadut täyttyvät ympäri maata tulevista ihmisistä, joista moni on pukeutunut 1800-luvun vaatteisiin ja kirjojen henkilöhahmoiksi.

Tarjolla on paljon Dickens-aiheisia tapahtumia, musiikkia ja tansseja sekä
runsaasti syötävää ja juotavaa.

Dickensin henkilöhahmoista suurta mielenkiintoa herättävät Lampunsytyttäjä ja Fagin, jotka kulkevat juhlaväen joukossa. Dickens kirjoitti novellin Lampunsytyttäjästä. Fagin johti ja suojeli Lontoossa varastelevaa lapsijoukkoa Oliver Twistissä. Valitettavasti molemmat näiden esittäjät menehtyivät vuosi sitten lähes 90 vuoden ikäisinä.