Lemin kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen varajäsen Arto Penttilä (kok) ottaa alla olevassa kirjoituksessaan kantaa Lemin kunnallispolitiikan kipeisiin kysymyksiin:
Lemi on saanut paljon julkisuutta erilaisten julkaisujen muodossa. Ovatko kuntalaiset saaneet riittävästi tietoa muodostaakseen käsityksensä kokonaisuudesta? Eri kirjoittajilla tai lausunnonantajilla yleensä on toisistaan poikkeavia näkemyksiä ja painotuksia. Osa toimijoista osoittelee tiettyä henkilöä ja osa taas toista. Lisäksi keskeisillä päättäjillä näyttää olevan syyttävät sormet sojollaan aivan ristiin rastiin. Kuka mitäkin vääryyttä on tehnyt ja kenen mielestä.
Kohta päättyvällä valtuustokaudella tilanne Lemillä on päässyt tai päästetty muodostumaan käsittämäksi sotkuksi – pahasti sekaisin menneeksi keräksi, jossa on valtavasti umpisolmuja. Onko tässä näkemyksien ristiaallokossa vielä lavennettu julkisuuslakia omiin tarkoitusperiin paremmin sopivaksi? Kunnan toiminta on julkisilla varoilla rahoitettavaa julkista toimintaa. Kaiken pitää perustua lakiin. Niin myös salassapito. Lähtökohtaisesti kaikki on julkista, mitä ei ole erikseen laissa säädetty salassa pidettäväksi. On perusteltu salassapitoa jopa sopimisvapaudella. Sopimus, mikä on lain vastainen, on mitätön.
Kuntalehdessä oleva 30.8.2023 päivätty artikkeli ”Avoimuudessa on parantamista – ei kunnanjohtaja voi jälkiä jättämättä lähteä” tukee käsitystäni siitä, että kunnanjohtajan erotessa virastaan luottamuspulan vuoksi on todelliset syyt yksilöitävä tarkemmin kuin toteamalla, että viranhaltija ei nauti poliittisten päättäjien luottamusta.
Lemillä on muutakin erikoista kuin perinneruoka särä. Kunnanhallituksen pöytäkirjan 30.1.2025 liitteenä oleva sopimus kunnanjohtajan irtisanoutumisesta lienee ainutlaatuinen. Tuskin on toista vastaavaa Suomessa. Sopimuksen mukaan kunnanjohtaja on oikeutettu yhdeksän kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen. Lisäksi eronneelle kunnanjohtajalle maksetaan kolmen kuukauden palkkaa vastaava korvaus talouden tasapainottamiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisesta ja ylittymisestä.
Erokorvaus perustuu johtajasopimukseen. Johtajasopimukseen on tyypillisesti sisällytetty menettelytavat ristiriitatilanteissa. Tavallista on, että johtajasopimukseen on määritetty, kuinka monen kuukauden palkkaa vastaava summa maksetaan erokorvauksena, jos kunnanjohtaja joutuu eroamaan luottamuspulan tai muun vastaavan syyn takia. Käsitän niin, että erokorvaus menee maksuun, jos on todettu jotain moitittavaa kunnanjohtajan virkatehtävien hoitamisessa, josta syntyy luottamuspula, ja että hän siitä syystä irtisanoutuu. Se ei ilmene, onko yhdessä todettu, että erorahan kriteerit ovat täyttyneet.
Tulospalkkion maksaminen taas edellyttää, että viranhaltija on suoriutunut erityisen hyvin tehtävistään. Tavoitteet, kriteerit ja mittarit on oltava etukäteen määritellyt. Nyt ei ollut. Miksi ristiriitatilanteessa kunnanjohtajien kohdalla otetaan heti kuntalaki käyttöön? Kunnanjohtaja on virkasuhteessa kuntaan. Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta olisi myös käyttökelpoinen. Siellä on kerrottu viranhaltijasta johtuvat irtisanomisperusteet.
Virkasuhteessa oleviin sovelletaan myös työturvallisuuslakia. Sen §14:n mukainen työntekijälle annettava opetus ja ohjaus on mielenkiintoinen. Kuka huolehtii siitä, että uraansa kunnanjohtajana aloitteleva viranhaltija saa riittävästi opetusta ja ohjausta? Työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa. Onko Suomessa irtisanoutuneille kunnanjohtajille annettu tosiasiallinen mahdollisuus korjata toimintaansa niin, että epäluottamus hälvenee? Onko ollut mahdollisuus tuettuna kehittyä?
Arto Penttilä