Siirry suoraan sisältöön

Kunnanjohtaja irtisanoutui – valtuusto otti riskin

Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Mervi RIngs (kok) lähetti Lemin Kirjavalle sähköpostia. Hän muistuttaa, että maanantaisessa valtuuston kokouksessa keskusteltiin kunnanjohtajan irtisanoutumissopimuksesta ei erosopimuksesta.

”Juttuusi eilisen valtuuston päätöksistä haluaisin edelleen täsmentää, että kyseessä EI ole kunnanjohtajan erosopimus, vaan irtisanoutumissopimus. Tämä tarkennuksena, koska virheellistä termiä ja siitä tehtyjä virheellisiä tulkintoja ja johtopäätöksiä on käytetty virheellisiin perusteluihin sopimuksen tiimoilta. Näin kävi valitettavasti eilenkin. Kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan tekemä ja sopima sopimus on siis irtisanoutumissopimus”, Rings kirjoittaa.

Sopimus kunnanjohtajan irtisanoutumisesta

En kirjoittaessani ole ymmärtänyt, mitä eroa on irtisanoutumisella ja eroamisella, enkä oikein ymmärrä vieläkään. Sopimustekstissä puhutaan erokorvauksesta, joten sieltä tuo lyhyempi ja helppokäyttöisempi sana on tarttunut.

Mutta jos noita sanoja makustelee tarkemmin ja eroa etsii, niin irtisanoutuminen on jotain, jonka irtisanoutuja itse tekee, erossa voi osapuolia olla kaksikin. Teen taas mahdollisesti virheellisen tulkinnan: irtisanoutumissopimuksen kirjoitti tai saneli irtisanoutuja itse eli kunnanjohtaja?

Siihen suuntaan viittasi myös Mervi Ringsin puheenvuorossan, jossa hän korosti, että sopimuksessa ei ole kysymys epäluottamuksesta. Eli kunnanjohtaja halusi muuten vain lähteä. Mutta jos luottamuspulaa ei ollut, ei ollut perustaa myöskään johtajasopimuksessa määritellylle korvaukselle. ”Mikäli kunnanhallitus ja kunnanjohtaja yhdessä toteavat, ettei kunnanjohtaja nauti poliittisen johdon luottamusta, kunnanjohtaja sitoutuu irtisanoutumaan erokorvausta vastaan”, johtajasopimuksessa sanotaan. Luottamuksen menetystä ei kunnanhallitus ole missään dokumentissa todennut.

Tuo johtajasopimuksen yhdeksän kuukauden palkkaa vastaava summa ei kuitenkaan ollut se, josta valtuustossa maanantaina äänestettiin. Sen Kati Rekola saa vielä tällä viikolla. Sen sijaan irtisanoutumissopimuksessa sovitusta kolmen kuukauden palkkaa vastaavasta summasta puhuttiin pitkään, ja äänestystuloksen 8-11 jälkeen se päätettiin jättää maksamatta. Riski, että se kuitenkin joudutaan maksamaan vaikkapa oikeusriidan jälkeen, otettiin tietoisesti.

Uskon, että isompi ja varmempi vahinko olisi syntynyt, jos raha olisi laitettu maksuun. Työrauha, mikä Lemin kunnassa ei lie paras mahdollinen tälläkään hetkellä, olisi todennäköisesti menetetty. Säästötoimien jälkeen tiukoille vedetty henkilöstö ei olisi hyvällä katsonut, jos eronnutta kunnanjohtajaa olisi säästöistä runsaskätisesti palkittu. Se olisi voinut johtaa paljon pahempiin ja pitkäaikaisempiin seurauksiin kuin mahdollinen sopimusrikkomus. Ja luultavasti kuntalaisetkin löytäisivät nyt säästetyille 26.000 veroeurolleen muuta käyttöä.

Kati Rekola onkin nyt paljon vartijana päättäessään, alkaako periä puuttumaan jäänyttä summaa vai riittääkö 66.000 euroa. Hän voi pohtia, haluaako hän itseään Lemillä muisteltavan taitavana talouden tervehdyttäjänä vai taitavata kunnan rahastajana.

KAIJA LANKIA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *