Koulukieltäytyjät, resurssien niukkuus ja pienevät oppilasmäärät olivat puheenaiheina, kun Lemin opettajat evästivät kuntavaaliehdokkaita tulevaan päätöksentekoon. Koulutushan vie leijonanosan kuntien budjeteista.
OAJ Lemin puheenjohtajta, eritysluokanopettaja Liisamaija Lehkonen alusti keskustelutilaisuutta kertomalla muun muassa elokuussa muuttuvatsa perusopetuslaista, joka velvoittaa kuntia laittamaan yhä enemmän resursseja opetusryhmiin.
Perusopetusryhmän on taattava jokaiselle oppilaalle niin paljon tukea, että tämä pystyy siinä opiskelemaan. Lisäväen palkkaamiseen maan hallitus on luvannut lisärahoitusta, joka jaetaan kuntiin niiden koulujen oppilasmäärän mukaan.
Koulukieltäytyjiä
on Lemilläkin
Hyvinkään resurssoitu opetusryhmä ei auta, jos lapsi tai nuori ei tule lainkaan kouluun. Koulukieltäytyminen on valtakunnallinen ilmiö, joka on tullut tutuksi myös Lemillä.
– On lapsia, jotka eivät ole kahteen vuoteen käyneet koulussa, Lehkonen kertoi.
Ilmiö nousi pintaan korona-ajan etäkoulun jälkeen. Kaikki eivät palanneetkaan koulunpenkille, vaan jäivät kotiin.
– He elävät netissä tai eristäytyvät ihan kokonaan. Heidän kouluun saamistamme varten olemme hakeneet uutta hankerahoitusta, Lehkonen kertoi.
Toinen ryhmä koulukieltäytyjistä ovat he, jotka viettävät aikaa kauppakeskuksessa. Yläkoulun alku on usein ajankohta, jolloin koulu jätetään, mutta hatkojen ottajissa voi olla pieniä alakoululaisiakin. Varoitusmerkit usein näkyvät jo varhaiskasvatusvaiheessa.
Resursseja tarvitaan
myös hanketyöhön
Keskustelussa nousi esiin, että ongelman taustalla on myös vanhempien suhtautuminen koulunkäyntiin ja sen pakollisuuteen; liian helposti annetaan lapselle periksi.
Nuorisotyöhankkeilla tilannetta pyritään korjaamaan, ja siksi opettajat odottavat, että kuntapäättäjät suhtutuvat hankkeisiin suopeasti.
– Esimiehet tarvitsevat aikaa hanketyöhön, Lehkonen muistutti.
Uusien haasteiden edessä opettajat tarvitsevat myös lisäkoulutusta, ja resursseja siihenkin kaivataan.
Koska palataan
yhdysluokkien aikaan?
Rahapulan ohella ongelma on myös oppilaspula: Lemin oppilasennusteet näyttävät laskusuuntaa. Viiden vuoden päästä jouduttaneen miettimään ykkös- ja kakkosluokkien yhdistäminen, ja siitä kuusi vuotta eteenpäin yhdistämisiä olisi mietittävä yläkoulun puolella. Ja onko sitten varaa kahteen kouluun, on myös tulevien kuntapäättäjien ratkaistava.
Lemi ei ole ainoa kunta, jossa näitä pohditaan, vaan saman edessä ollaan koko Etelä-Karjalassa. Aihe oli käsittelyssä tiistai-iltana Lappeenrannassa Kehruuuhuoneella pidetyssä tilaisuudessa, jonka paneelikeskustelu striimattiin myös OAJ Lemin järjestämään tilaisuuteen Vetjan koululla.
Lemi poikkeaa kuitenkin muista kunnista siinä, että Lemille ei ole sijoitettu yhtään ukrainalaisperhettä lapsineen.
– Asiaa pohdittiin kunnassa kolme vuotta sitten, mutta paitsi että taloudellinen tilanne oli huono, kunnasta puuttui viranhaltija, joka olisi asiaa hoitanut, kunnanhallituksen jäsen Jarmo Tölski näki syyksi.
– Kotouttaminen myös työllistää, ja valtio antaa siihen tukea, Liisamaija Lehkonen muistutti.
Valtuustosta pois jäävä, opettajana toiminut Esa Makkonen kehotti kaikkia luottamustehtäviin haluavia ja ryhtyviä vierailemaan koulussa ja omin silmin näkemään, millainen nykykoulu on. Se poikkeaa päättäjien omista kouluajoista, hän vakuutti.