Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta
Kansalaisopiston porukka osaa panna hösseliksi. Muutaman tunnin valtava näyttely pannaan pystyyn hyvin lyhyellä ajalla, kun koulutyön väliin pitää mahtua. Huomenissa samat tilat on taas oltava koululaisten käytössä!
Jo ovella kuulee puheensorinan yli kaunista pianomusiikkia,
ja keväinen aurinko laittaa ikkunapöydillä lasi- ja posliinityöt kimaltamaan.
Tässä upea puutarhapöydän kansi, jossa on todella saanut siruja sovitella, ja posliinipiirin vetäjän Satu Kohosen kultaista siitepölyä kantava kimalainen…
Kilpaa hypittivät nopeat sormet pienenpieniä ”nypylöitään” pitsinnypläysnäytöksessä.
Oikealla Airi-Kaija Loisa valmistaa karjalaista essun helmapitsiä,
ja vasemmalla Leena Neuvonen tekee pieneen liinaan upeaa reunapitsiä.
Nykyään nypläystä opettaa lemiläinen Paula Pekkanen.
Keramiikkakurssilaiset olivat saaneet aikaan todella paljon ihmeellisiä asioita, kaikkein hauskin taisi oll pienissä lastenrattaissa istuva nukke, kuvassa takana oikealla.
Ja miten ihastuttavia muistoja moneen mieleen tuovia kirjailtuja liinoja.
Myös monenlaiset kudotut kankaat ja liinat toivat muistoja entisaikojen kapioista, joita nuoret neitoset kirstuihinsa kokosivat…
Arpajaisiin piti tietenkin osallistua, ja siinä ihmettelin, että eikös täällä kahvia ollutkaan, kun niin olin luullut. No oli toki, pikkusen piilossa vain ja katsohan millainen tarjoilu!
Ei tässä riittänyt sen seitsemän sorttia, taisi olla pitkälle toistakymmentä laatua, viiden euron vapaaehtoisella kahvimaksulla sai maistaa niin monta joko suolaista tai makeaa herkkua kuin halusi, kolmella makealla Heitlahen Virkiöitä tuli kannatettua, ja tietysti arvat myös täältä
Ilta kuluikin sitten tiedotusvälineitten parissa vaalien tuloksia mietiskellen. Kova talouspolitiikka näkyi kipeästi tuloksessa, ja nyt yritetään sitten paikallisvoimin taata kansalle yhä pienemmin varoin sitä kaikkea mitä tärkeänä pidämme. Tämäkin näyttely osoittaa miten tärkeitä erilaiset opinahjot ovat meille kaikille, esimerkiksi.