Kirkon holvit täyttyivät vahvoista tulkinnoista

Teksti ja kuva Sirkka-Liisa Vaalivirta

Sunnuntai-iltana Savitaipaleen kauniin kivikirkon holvit täyttyivät mahtavista sävelistä.

Namibialainen a cappella-yhtye VMSIX (Vocal Motion Six) oli saapunut muutama tunti aiemmin junalla Vaasasta edllisestä konsertista.

Jos olivatkin reissusta hiukan väsyneitä, ei sitä kyllä esityksestä huomannut.
Yhtyeessä laulavat kaksi veljesparia, kuvassa laitimmaisina Jones ja Vasco MarioNamibiasta, sitten  Ciyoba K. ja Mark M. Chizyukan Sambiasta ja keskellä vasta viime vuonna mukaan tullut Paolo Nhanga Correia Angolasta.

Vuonna 1999 aloittanut yhtye oli alussa kuusimiehinen, siitä tuo Six. Kuvassani on paljon kaunista kirkkoa, ihan tarkoituksella. On uskomatonta kuinka ”pienet ihmiset ” pystyvät täyttämään äänillään , korvia hivelevillä soinnuilla ja huumaavilla bassoäänillä (baritonit!)  aivan kuin kannattelemaan  näitä holvikaaria!

Oli hyvä, että edes jotenkuten ymmärsin myös englantia, sillä aika huonosti sain selvää suomennoksista. Olin jopa kuulevinani, että Chyoba olisi halunnut paketoita mukaansa meidän kauniin pyhättömme! Yhtyeen mottoa kannattaa miettiä tarkasti ”se, mitä teemme pelkästään itsellemme kuolee mukanamme, mutta mitä olemme tehneet toisille ja maailmalle se säilyy ja on kuolematonta”.

Urallaan useita palkintoja myös kansainvälisesti saanut yhtye aloitti kappaleella ”Lamb of God” (Jumalan karitsa), ja seuraavaksi ”I feel good”, hyvältä tuntui kuulijastakin! Miten suomentaisi vanhan kansanlaulun ”Milky White Way”  -olisiko maidonvalkea tie, linnunrata? Joka tapauksessa hieno kappale. Taisivat tässä vaiheessa kysyä osaako kukaan  – ah,mitä kieltä se nyt olikaan! ”Zangura” oli joka tapauksessa laulu, jota kuunteli täysillä ymmärtämättä sanoista mitään.

”Move over” oli lohduttava, kannustava kappale. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan. ”Sweet hour of prayer” oli liikuttavan kaunis, sydämeen käypä. Mielessäni suomensin sen ihanaksi hetkeksi rukoilla, sillä sellainen hetki oli minulle. Kiitoshetki.

”Amazing Grace”, vanha laulu, tuttu sävel, johon oli hiukan lisätty tekstiä, Tätä teki mieli laulaa yhdessä! Samoin seuraavaa. Voitteko kuvitella: namibialainen mustien miesten yhtye halusi juhlistaa maamme 100-vuotisjuhlaa laulamalla Finlandian, suomeksi! Olisi tehnyt mieli nousta seisomaan, mielessäni niin teinkin! Miten hieno hetki! Löytyisiköhän  netistä…
”Emergency”ä en osaa suomentaa. Ehkä se oli avunpyyntö, mutta ihailin  erikoisesti  rytmikkäitä napsutuksia, ja ”Father please” sai korvani värisemään

Yhtye on tekemässä joululevyä, ja siitä maistiaisiksi saimme kuulla tutun joululaulun erilaisena tulkintana ”Valkea joulu”. Anni Walroos taisi kyllä mainostaa Savitaipaleen harmaata joulua! ”Ekundungu” on yhtyeen viimeisimmältä albumilta, joka Yhduysvalloissa palkittiin parhaana afrikkalaisena albumina!
Harsh”  – rauhoitu, älä sure, älä itke! Hieno kappale, jonka kertosäettä kuulijoille sitkeästi opetettiin. Hauskaa, lohdullista. Ylimääräinenkin saatiin.

Ja arvatkaapa miten tämä kielinero kiitti konsertista: ”thank you, it was nice”  – ihan kuin no ,menihän se siinä! Kotimatkalla sitten mieleen tulivat jo monet paljon paremmin tunnetilaa kuvaavat adjektiivit, toivottavasti kiitokset kuitenkin menevät perille!

Tilaisuuden olivat järjestäneet Savitaipaleen nuorison tuki ry. ja Savitaipaleen seurakunta.