Kaunistelemattomia sotamuistoja JR1:n veteraanien kertomana

Teksti ja kuvat Päivi Pokkinen

Kannaksen suurhyökkäyksen alkamisesta kesäkuussa 1944 on kulunut yli 73 vuotta. Noita päiviä sotaveteraani Arvi Viitaniemi ei ole koskaan unohtanut. Ensin tulivat lentokoneet, sitten valtava tykistökeskitys, tankit ja viimeksi jalkaväki. Valkeasaaresta alkoi taistelujen sarja, joka Viitaniemen sotilaspassin merkintöjen mukaan päättyi Viipurinlahdelle.

Arvi Viitaniemi oli alle 20-vuotias, kun Kannaksen suurhyökkäys alkoi Valkeasaaressa. Noita päiviä hän ei ole unohtanut.

–Me olimme nuoria poikia. Minä olin alle 20-vuotias. Sankaritekoja siellä ei tehty. Yritettiin vain pysyä hengissä ja tehdä se, mitä piti, Viitaniemi kertoi Lemin museolla jalkaväkirykmentti 1:n sotilaiden muisteluihin perustuvan kirjan julkistamistilaisuudessa tiistaina 29. elokuuta. Kirjan valtakunnallainen julkistamistilaisuus oli viime viikolla Helsingissä.

Viitaniemen jatkosota alkoi Vammelsuussa syksyllä 1943 asemasotavaiheesta VT-linjalta. Seuraavan vuoden keväällä, muutama viikko ennen Kannaksen suurhyökkäyksen alkamista JR1:n sotilaat marssitettiin Valkeasaareen, joka pian osoittautui yhdeksi jatkosodan pahimmista taistelupaikoista.

Jalkaväkirykmentti 1 (JR1) perustettiin Lemillä kesäkuussa 1941 välirauhan aikaisen jalkaväkiprikaati 1:n rungon varaan. Kotkalainen tietokirjailija Petri Pietiläinen kokosi jäljellä olevien JR1:n veteraanien kertomukset Yksi rykmentti, sata tarinaa -kirjaksi. Joukko-osastossa taisteli myös useita Lemin miehiä.

Uutuuskirjassa sodan kokeneet veteraanit kertovat kiertelemättä ja kaunistelematta muistoistaan. Vuodet ovat tiivistäneet kokemukset olennaiseen eikä esimiehiäkään säästellä, kun aihetta kritiikkiin on.

JR1:n vaiheista on julkaistu vuonna 2013 Janne Mäkitalon ja Jukka Vainion kirja Valkeasaaressa läpimurto – Jalkaväkirykmentti 1 jatkosodassa. Nyt ilmestynyt kirja täydentää aiemmin ilmestyneen sotahistoriallisen tietokirjan antia veteraanien kertomuksilla. Molempien kirjojen kustantaja on Docendo.

Iso osa Pietiläisen kirjan haastatteluista koottiin kesällä 2016. Petri Pietiläinen, JR1:n perinnekillan hallituksen jäsen Johnny Gestranius ja tämän puoliso Heli Pystynen-Gestranius jäljittivät joukko-osaston elossa olevia veteraaneja eri puolilta Suomea. Kirjassa on käytetty myös perinnekillan hallussa ollutta aiemmin veteraaneilta saatua materiaalia.

Kolmikko kiersi 30 päivän aikana muun muassa Kemissä, Joensuussa ja Seinäjoella sekä Lahden seudulla. Kilometrejä kertyi 6.500 ja haastattelumateriaalia satoja tunteja. Lemilläkin he kävivät. Haastateltavana oli Pauli Haiko, joka oli jatkosodan taisteluissa mukana vain muutaman viikon, mutta koki sitäkin raskaammin Lapin sodan vaiheet.

Haastatelluista veteraaneista kukaan ei kieltäytynyt puhumasta. Joillekin kerta oli ensimmäinen avautuminen sodan raskaista kokemuksista. Moni sanoi, ettei kukaan ole edes kysynyt niistä aiemmin.

-Vuosikymmenten takaisten asioiden muisteleminen ei helppoa, mutta niistä on kuitenkin helpompi puhua toiselle ihmiselle kuin käydä yksin pimeässä läpi sodan kauhuja joka yö, Petri Pietiläinen totesi.

Eduskunnan varapuhemies Arto Satonen (kok., kuvassa vas.) vieraili Lemillä JR1:stä kertovan kirjan julkistamistilaisuudessa. Heli Pystynen-Gestranius, Johnny Gestranius sekä kirjailija Petri Pietiläinen (oik.) kokosivat pääosan kirjan haastattelumateriaalista kesän 2016 aikana.

Kirjan rakenne on romaanimainen. Se seuraa JR1:n vaiheita jatkosodan edetessä.
-Nämä kertomukset punottiin yhtenäiseksi tarinaksi, joka kuitenkaan ei ole fiktiota. Se on myös sensuroimatonta kerrontaa, kirjailija kertoi.

Pietiläinen muistutti, että totuus ja muistaminen eivät ole sama asia. Kirjassa kerrotaan asiat niin kuin kertojat ne muistavat. Kaikista asioista, vaikka ne olisivat useamman ihmisen samalla tavalla kertomia, ei voi edes tarkistaa, mikä on totta ja mikä vuosien muokkaama yhteinen muisto.

Yksi rykmentti – sata tarinaa -kirjaa on saatavilla kirjakaupoista ympäri maan. Lemille teosta on tulossa lähipäivinä myyntiin Vanhaan pappilaan.