Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta
Mäntyperällä sade rummuttaa rytmikkäästi kymmeniin vesiämpäreihin, alumiinivateihin ja muovipusseilla vuorattuihin isoihin kukkaruukkuihin. Jokainen vesipisara on saatava talteen rutikuivalle kasvimaalle kannettavaksi. Tässä unettavassa tunnelmassa on mukava muistella viikonvaihteen vauhdikkaita hetkiä Jyväskylän ralleissa.
Kivuliain kintuin katselupaikkaa piti pohtia tarkasti, ei tänä kesänä hypittäisikään ojien yli, ei juoksenneltaisi pitkiä metsätaipaleita hyviä mutkia etsimässä, hyppymäkiä taipaleitten takaa tavoittamassa. Yllättävän hyvä paikka löytyi Laukaa ykköseltä, Kivinavetantien risteyksestä.
Siinä katsojille oli varattu aivan upea koivikko, joka oli rajattu viikon vanhan taimikon laitaan.
Siinäpä olikin järjestysmiehellä tekemistä, kun tavan takaa piti hakea innokkaita katsojia pois tuoreesta taimikosta! Tässä kuvassa innokkaat Esa-Pekka Lappi -fanit koittavat nostaa lakanaansa näkyville, pienin fani oli vasta muutaman vuoden ikäinen.
Toinen lapsiperhe oli viimevuotisella paikallaan, olivat kunnon ralliretkellä runsain varustein ja autossa yöpymisineen!
Aivan läheltä löytyivät vessat, myös inva-sellainen, ja mainio Nisulan kahvipaikka.
Teltassa oli pöydät liinoineen, porukalla leivotut nisut ja munkit, herkulliset sämpylät, ja tietenkin myös makkaranpaisto ja juomia. Aivan loistava järjestely näinkin pienelle katselupaikalle! Järjestysmiehet toimivat esimerkillisesti, ihmisiä ei päästetty tielle, ja pienetkin kivenmurikat mutkasta korjattiin pois.
Itse rallia oli hyvä seurata varjoisasta koivikosta, helikopteri seurasi autoja koko ajan, ja Mäntyperän eukko sai ylimääräistä mainetta omistaessaan lähtölistan… tuntemattomat katsojat tulivat kyselemään asioita kuin parhaaltakin asiantuntijalta!
Kuviakin tuli otettua. Ne ovat tämmöisiä: Autot joko olivat juuri tulossa
tai jo menossa.
Numeroita ei ehtinyt katsoa, kun silmiäkin piti pölyn takia yleensä pitää kiinni, mutta kyllä siinä hurahtivat vauhdilla ohi niin Latvalat, Tanakit, Suniset ja Ogieritkin. Ja tietenkin Esa-Pekka!
Parhaiten keskelle kuvaa osui sitten ainoastaan Kalle Rovanperä vihreänkirjavalla autollaan
nuori mies, joka käyttää jokaisen luppohetken hyväkseen….osaa nukkua heti kun ei tartte ajaa!
Risteys muutti muotoaan rallin aikana. Moni auto oikaisi, ja mutkan jälkeen ajolinjaa haettiin tienlaitamasta hurjasti heittelehtimällä. Rallipölyn laskeuduttua aikamoinen monttu paljastui kolmion vierestä.
Kotiin lähtö sujui kuin tanssi. Emme joutuneet ruuhkiin, jotka olivat jossakin jopa niin hurjia, että puolentoista kilometrin matkaan meni neljä tuntia! Totta vai tarua, mutta on niitä menneinä vuosina koettu Kakariston ja monen muun huippupaikan tienoilla. Tämän vuoden rallipölyt ovat laskeutuneet.