Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta
Viime torstaina illansuussa (toissa torstaina 16.7. ; juttu juuttui päätoimittajan sähköpostiin ja hautautui hajamielisyyteen) niin uudet kuin vanhatkin kulkupelit ahtautuivat jälleen Savitaipaleelle Helmen ympäristöön.
Viimeisen päälle puunattuina siellä seisoivat ihasteltavina niin kuplat kuin muutkin jo maanteillä harvinaiset menopelit. Tuokin vihreä kaunotar oli vasta kotona tarkemmin katsottuna tutun näköinen, sivupeilitkin ihan samanlaiset, kuin omasta ikkunanpielestä juuri irroitettu ”katupeili”.- Mahtaisiko tarvita hyviä varaosia?
Aloitin tapahtumaan tutustumisen jo hyvissä ajoin vesien ääreltä, Lavikanlahdelta. Siellä etsin turhaan viiksitimalia kaislikosta, ruo´ikosta ja osmankäämiköstä, kun huomasin punaisen Valmetin olevan ”kauneushoitolassa”, hienosti kaukana rannasta, ja mäntysuopavedellä maalipintaa hoidattamassa. Ja komeastihan punaposket kiilsivätkin sitten traktorijonossa valtatien varressa.
Aurinkoinen sää sai ihmiset unohtamaan virukset ja välimatkat, kun hymyissä kilpailtiin tämänkin polttoainesyöpön kanssa. Katsohan kuinka erikoinen paikka ilmanputsareille, mutta ainakin näkee milloin suodattimet on aika vaihtaa!
Moottoripyöriä paikalla oli paljon, oli vanha venäläinen kuluneen vihreä, jolla varusteina kolme polttoainekanisteria ja kiväärikotelo kylkiin kiinnitettyinä. Oli näitä uusia pikkuautoa suurempia, ja muuan , joka näytti hiukan väsähtäneeltä…
Ja sitten silmiin pisti tämä hienosti paikkakunnan oman automaalaustaiteen tekijän maalaama! Joku toinen taiteilija olisi varmaan seisonut vieressä markkinoimassa itseään ja töitään, vaan ei meidän Mikko. Ensi vuonna toivottavasti nähtäisiin tätä taidetta ihan näyttelynä Vintage Gruisingin yhteydessä, toivoo tämä eukko!
Sisällä Helmessä kassoilla kilahteli, ja kiire oli pitkästä aikaa mukavaa nähtävää. Pihapiirissä tuoksui grillin antimet, jäätelöjono oli pitkä ja mahtavat vohvelit maistuivat. Eikä musiikkiakaan puuttunut. Duo Antti ja Katja esiintyivät trubaduurityyliin, kuultu oli todella musiikkia korville.
Katja kertoi, että ovat jo seitsemäntoista vuoden takaisia ystäviä, kouluajoista alkaen. Vaalea Katja vaaleassa kevyessä kesämekossa oli kuin neiti Kesäheinä, ja Antti komea herrasmiesritari… kauniita kappaleita kauniisti esitettyinä, erikoisen ihana oli heidän oma laulunsa, ensiesityksenä. Siinä sanottiin mm. ”en koskaan samanlaista tuntenut, miks en sitä sulle kertonut..” Ihan hittiainesta!
Vaikka Helmen pihapiiri tilava onkin, niin suuret ja komeat kuorma-autot eivät sinne mahtuneet, vaan ne parkkeerattiin riviin pesulan pihaan. Harmi, niitä saimme ihailla vain me,joiden omatkin menopelit oli sinne parkkiin ohjattu…
