Siirry suoraan sisältöön

Lemin ammatteja

Aapo Pekari kertoo tarinoita Lemin eri alojen ammattilaisista.

Teksti Aapo Pekari, kuvat Taikalyhty

Ensimmäinen elinkeino Lemillä on aina ollut maatalous, siihen on riittänyt kansakoulupohja. Eräät yritteliäät ovat poikenneet opintielle. Lemille on siten siunautunut erilaisia ammatteja.

Suonion miehet ja Eino poika.
-Pannaanko poika peltotöihin, vai laitetaanko kouluun
?

Eino Suonio meni kouluun ja opiskeli edelleen rakennusmestariksi. Hänestä tuli myös varteenotettava valokuvaaja. Tässä hänen valokuvansa isästä, Aatu Suoniosta, joka vielä harjoitti hevosvetoista maanviljelystä.

Maanviljelijä Aatu Suonio ja työkaveri.

Vilhun talon isäntä Antti huomasi tilallaan oivallisen saviesiintymän. Hän kehitti siitä tiilitehtaan ja toimi sen johtajana 1930-50-luvuilla. Johtaja Vilhun tunnisti takista ja solmiosta arkisinkin.

Kun kirjanpito ja verotus byrokratisoitui 1950-luvulla, johtaja lopetti tehtaan komeasti dynamiitilla.

Kuvassa keskellä (llivit ja kravatti), tiilitehtaan johtaja Antti Vilhu.
Erkki Vilhu (oik) ja työkaveri Vilhun tiilitehtaalla.

Johtaja Vilhun poika Erkki aloitteli uransa isän tiilitehtaalla, opiskeli sitten rakennusmestariksi. Hän toimi 1950-luvulla Lemin kunnan rakennusmestarina. Vilhun tyylisiä taloja on useita ympäri pitäjää.

Suutari Pietari (Pekko) Sihvo ja oppipoika Viljo tupansa verstaassa.

Pyoräsinkon torpan poika Pietari Sihvo lähti Lemin ensimmäisen kansakoulun jälkeen suutarinoppiin ja toimi sitten elinaikansa pitäjän persoonallisena suutarina; myös parturointi onnistui Pekolta.

Pekonpäiviä hän vuosittain vietti perusteellisesti. Saapuipa kerran riemulomalta lentokoneella Lahnajärvelle. Kunnon käsityömestarin tavoin hän harrasti lukemista ja vilosofointia.

Suutar-Pekon asunto ja verstashuone kirkonmäellä.

Suutarin oppipoika Viljo Sihvo alkoi suutaritoimen ohella harrastaa kuorma-autoilua. Kun kenkäteollisuus 50-luvulla söi suutarin ammatin, siirtyi Viljo ammattiautoilijaksi.

Räätälimestari Aatami Raikasvaara (kesk) vaatturikoulussa.

Suntio Antti Rasoniuksen Aatami-poika, Suntianmäen alta kirkonkylästä, lähti räätälikurssille. Hän muutti nimensä Raikasvaaraksi ja toimi ikänsä vaatturimestarina Lemillä.

Häntä kutsuttiin kylällä Tilkkuseksi. Aatami oli erikoistunut humoristisiin tempauksiin. Sanavalmiina hän vastasi rovasti Karttuselle, joka sanoi teettävänsä paremmat puvut kaupungissa: ”Minäkin kuuntelen paremmat saarnat radiosta.”

Aatamin poika Jukka jatkoi isänsä perinteitä Lappeenrannan teatterin vaatturina.

Kunnan luottamusmiehiä: vas. Antti Pajula, Elias Räipiö, Jaakko Pyrhönen ja Väinö Hovi.

Lemin kunnan luottamusmiehissä löytyy useita ammatteja, esimerkiksi nämä neljä: Antti Pajula oli jämerä kansakoulun opettaja, Elias Räipiö rautainen liikemies, Jaakko Pyrhönen kanttori, joka ylläpiti Lemin moniäänistä veisuuperinnettä, ja Väinö Hovi toimelias maanviljelijä, joka toimi myös Osuuskassan hallinnossa.

1 kommentti artikkeliin “Lemin ammatteja”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *