Aapo Pekarilla on Taikalyhdyn arkistossa runsaasti kuvia Lemin entisistä kaupoista ja kauppiaista – ja kuvien tiimoilta paljon kerrottavaa.
Varhaisin tietämäni kauppias Lemillä oli David Klemi.
Klemin kantatalon isännän Adam Klemin poika David perusti ja rakensi 1870-luvulla kuppakartanon kantatalon maalle ja naapuriin Kirkonmäen kupeeseen.
1800-luvulla kauppias kuului pitäjän eliittiin mm. kirkkoherran ja taitelijamestarin kanssa. Lemin ja kansakunnan tunnettu taiteilija Elias Muukka maalasi tuttavastaan muotokuvan.
Aatu Pekari tuli Klemin kauppaan myyjäsi 1890 ja lunasti kaupan 1906. Siitä lähtien kauppaa on kutsuttu Pekarin kaupaksi. Aatun veljenpoika Pietarista, Albert (kuvassa), harjoitteli kesäisin kaupassa. Kirjakauppa alkoi Pekarin kaupassa 1923.
Kun Aatu Pekari keskittyi kunnan asioihin, hän muodosti kaupasta osakeyhtiön 1938 ja kutsui Albert Pekarin sen toimitusjohtajaksi. Albert Pekari johti kauppaa kuolemaansa, vuoteen 1974 asti.
Kun kirjakauppa ”vapautui 1967” ja kustantajien näytevarastot lopetettiin, Pekarin kirjakauppa päättyi, avautuakseen jälleen 1983 antikvaarisena ja nimellä Taikalyhty. Aapo Pekari tuli Tukholmasta Taikalyhtyä pitelemään.
Osuusliike Lemillä alkoi Mooseksesta. Lemin maamiesseuran kokouksessa 1907 Mooses Holopainen
ehdotti osuuskaupan perustamista. Maalaisten osuuskauppa alkoi Aatu Pekarilta ostetussa talossa kirkonmäen kupeessa 1911.
Osuuskaupan hoitajana toimi Emil Haikonen, joka harrasti myös valokuvausta. Hänen kuvansa kirkkoveneestä ja kalanpyynnistä päätyivät Suomen Kuvalehteen ja Suomen Suvi -kuvakirjaan.
Maalaisten Osuusliike fuusioitui 1922 Osuusliike Yhtymään, ja myymälänhoitajaksi tuli Taavetti Koskenranta.
Yhtymä rakensi 1936 uuden funkistyylisen toimitalon, johon avattiin myös kahvila. Elias Räipiö avasi kahvilan, joka sai nimen Puistola.
Uuden Yhtymän myymälänhoitajaksi tuli Eino Eliaksenpoika Räipiö. Kahvilasta keskeytyi kohtaamispaikka Lemiläisille. Alakahvila Puistolassa meno oli astetta viihteellisempää.
Eino Räipiö hoiti suvereenisti Yhtymän Lemin lääniä. Aini Räipiö vastasi Vieno Vainikan ja Aune Tikan kanssa kahvilasta ja Martti Einonpoika ”Masa” Räipiö oli asiakkaiden kaveri kaupassa ja kahvilassa.
Tapanaisen kauppa Toukkalan mutkassa, oli mukava puolimatkan huolto, kun käväistiin Kuuselan lavalla.
Kauppias Mikko Tapanainen oli joviaali kauppamies, jolla oli tavaraa joka lähtöön.
Suonion kauppa sijaitsi Laksiaisissa, Savitaipaleen rajalla. Kaupan yhteydessä oli myös paikallinen postitoimisto.
Taavi Suonio oli perinteisen arvokas vanhan ajan maakauppias. Häneen pitäjällä luotettiin.
Alarik Tuuliaisen kauppa Telamäellä oli oiva huoltopaikka, kun käytiin Telamäen lavalla tansseissa.
Varsinainen maakaupan pioneeri Lemillä oli Eelis Nisonen. Ehdin vielä 1950-luvulla käydä Eeliksen vanhassa kaupassa Nisolassa. Kauppa oli tupa, kamarin ovi oli poistettu, oviaukossa oli lankku.
Lankulla oli kahvipaketteja, tupakka-askeja ja karamellipusseja. Lankun alla pari säkkiä, toisessa sokeria ja toisessa jauhoja.
Eelis istui lankun takana, kammarin puolella, valmiina kaupantekoon, hyväntuulisena kuten aina. Valitettavasti kuvaa kaupasta arkistossani ei ole. 1960-luvun alussa Eelis rakensi uuden kauppatalon, Nisosen kaupan.
Omistan nämä kuvamuistelot Martti Räipiölle (1938 – 2021). Hän oli monipuolinen auto-.ja kauppamies, reilu hyvä toveri, ystävistä parhaita. Masasta on vain mukavia muistoja,
Masa oli myös Syväsalmen urheilusukelluksen maailmanmestari. R.I.P. Masa.
26.05.2021
Aapo Pekari
Kuvat Taikalyhty
Toimituksen lisäys: Lemin Kirjava esitteli Kouvon kauppiassukupolvet viime keväänä.
Mielenkiintoista, 15 ensimmäistä vuottaan Lemillä asuneen lukea tätä
Siskoni tuli Lemille miniäksi 1959. Siinä lähellä oli kauppa Ojamäellä. Siskoni oli siinä töissä. Huhtisen kauppa.Huhtisella oli ollut joku luontaishoitola Pallossa (siellä Pallossa mie asuin ensimmäiset vuoteni, mutta kävin Lemillä syntymässä) Onko siitä Ojamäen kaupasta mitään tietoa tai kuvia? Rakennus on vielä olemassa noin 500 metrin päässä, jossa nyt asun.
Ojamäen kaupan rakensi -50 luvun alkuvuosina ylämaalainen Mikko Aapro, ja piti kauppaa joitain vuosia. Kaupan pito päättyi konkurssiin muutaman toimintavuoden jälkeen. Senjälkeen kauppaa piti muuan Lankinen joitakin vuosia, ja Pauli ja Irja Punkka muutaman vuoden -60 luvulla. Sittemmin kiinteistön osti Veikko Huhtinen, joka piti kauppaa aikansa. Teki mittavan remontin kiinteistössä.
Myöhemmin kiinteistö on vaihtanut omistajaa muutaman kerran, ja on nyt asuinkäytössä.