Siirry suoraan sisältöön

Olipahan avajaiset!

Teksti ja kuvat Sirkka-Liisa Vaalivirta

Kun lehdessä avajaiskahveille Savitaipaleen K-Marketiin kutsuttiin, siinä mainittiin  ”itse paistetut korvapuustit”. Pikkusen tämä eukko ihmetteli, onko ne niitä raakapakasteita, vai  mitä ihmettä!

No  kahvillehan menin jo heti aamupäivällä, ja päätin kauppiaan kanssa hiukan keskustella. Okei, tuollahan hän onkin, laittaa tavaroita paikoilleen hyllyn ääressä… tarjosin nimikorttia, ja kysyin olisiko aikaa…. maskin takaa näkyi iloinen hymy, ja kuului: ”Minä olen isä, mutta haenpa Joelin paikalle…”

No, otettiin sitten kuva isästä ja pojast, kun toinen sanoi, että on täällä äitikin. Lopulta sain sitten kuvan koko perheestä.

Isä Matti, poika Joel ja äiti Kirsi Mettälä, kaikki K-kauppiaita.  Mutta ei siinä viel ollut koko perhe kuitenkaan, sillä vaimo Maaria Ilanko löytyi kahvittamasta

ja sisko Kerttu väliin kassalla

väliin hakemassa lisää niitä itse paistettuja. Siinä puuhassa oli ollut mukana koko perhe, useampiakin jauhopeukaloita. Ihan oikeesti kotipullaa, ja miten hyviä! Mettälän perhe toi avajaiset ihan uudelle ulottuvuudelle!

Helsinkiläispojasta tuli nyt sitten savitaipalelaiskauppias, ensimmäiseen kauppaansa sai pehmeän laskun, sillä suuria muutoksia ei näin alkuun tehty. Kauppa oli meille asiakkaillekin auki koko ajan, kun vaihtoinventointi tehtiin yöaikaan, ja entiset hyvin mieleiset kauppiaat jättivät omaa tietotaitoaan siinä sivussa. Ja kaikki tutut työntekijätkin saivat jatkaa, ja aikamoinen tieto-taitopankkihan sekin on uudelle kauppiaalle

Koti on nyt Lappeenrannassa, sillä vaimon työ vaatii junakyytiä. Mutta kyllä Savitaipale on tuttua seutua  – jääkiekon ajoilta. Poikasena Joel leikki toki kauppaa, hänellä oli muovinen kassakone, joka ehkä joskus saadaan nähdä omassa kaupassa, mutta jääkiekkoa Joel pelasi 15-vuotiaaksi puolustajana. Siitä alkoi sitten tuomarointi, jossa hän viihtyi mestis-tasolle asti, ja on viheltänyt myös Savitaipaleella! Kysyin, kuuluvatko kaikki ”nuija”-huudot tuomarille, ei onneksi kuulu, mutta tuomaristakin on mukavaa, jos hallissa on ääntä. Joskus saattaa kuulla jonkun todella hauskankin huudon. 

Liigaa hän seuraa yhä, ja kun kysyin lempijoukkuetta, hän tuumasi… no nyt miun ois kyllä sanottava SaiPa, mutta oikeesti se on kyllä Tampereen Ilves… no, onhan se yks tämänkin eukon mielleisistä joukkueista, varsinkin Raipen tähden. Uskollisuus omassa joukkueessa on hieno asia, ja SaiPassahan meillä on oma ikiuskollinen Ville Koho! Saipasta Joelilla on positiiviset mietteet, hyviä nuoria ja maalivahteja, ehkäpä joskus… 

Savitaipaleen halliin hän ei ole vielä ehtinyt, ei myöskään Kuolimon latuja kokeilemaan. Hiihto toki kuuluu harrastuksiin, kuten myös laskettelu ja golf. Lemin K-kaupan nuori kauppias Kalle Kouvo on myös tullut tutuksi, ja luultavasti jonkinlaista yhteistyötäkin miehet aikovat tehdä, tulevaisuus näyttää. Savitaipaleen myymälään ei ainakaan heti tule mitään suuria muutoksia, joskus varmaan sitten omiakin ideoita lisätään hyvään konseptiin.

Viikonloppuherkuiksi saadaan edelleen kevätkääreyleitä, ja Ostolan rieskaa paistetaan yhä, ja tuoretta lihaa ja kalaa saa edelleen suoraan tiskistä haluamansa määrän. Leipomon puolella hääräävä Natalia Nazarova on tuonut  oman lisänsä kauppaan myös taiteellisesti maalattuina kynttilöinä, joita teki jo Tuliniekan pajassa Rita Sihvon rinnalla. Nyt hän on laajentanut ”Tuliainen NN”-tuotteensa myö mukeihin, näin upeita oman kirkon kuvilla koristettuja mukeja on jo hyllylle saatu,

pääsiäismalliakin löytyy tässä leipuri-taiteilijan kädessä.  

Lähituotteita uusi kauppias toivoo saavansa mahdollisimman monipuolisesti tarjolle kotoisaan kauppaansa, jossa heti ovelta asiakkaan vastaan ottaa iloisen värikäs tunnelma.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *