Jaakon kyydissä ympyräkaupunkiin

Teksti ja kuvat Taru Järvimies

Savitaipaleen Kansantaideyhdistyksen tämänvuotinen retki suuntautui Haminaan. Reissuun lähtijöitä ilmaantuikin oikein mukavasti, kun ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen päästäkseen mukaan.

Lähtöajaksi oli sovittu kello yhdeksän ja pian Jaakon kuljettama Eteläpään bussi saapui pysäkille.

Eikä siinä aikailtu kun koko joukko oli jo kyydissä.

Rattoisasti matka sujui kuulumisia vaihdettaessa. Ja pientä ohjelmaakin järjestettiin. Kansantaidenäyttelyssä oli arpajaiset, ja palkintojen arvonta suoritettiin hyvin virallisesti todistajien läsnä ollessa. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Eihän tuo matka Haminaan kovin kauan kestä, ja sähköä jauhavat tuulimyllyt jo näkyivät. Johanneksen kirkon vieressä penkillä vilahti jotain oranssia, kun kiersimme ympyrää, ja siellähän meidän opas jo odotteli. Jaakko osasi tottuneesti pysähtyä eikä kierretty ympyrää toista kertaa.

Meillä oli ilo saada opastettu bussikierros kaupungissa, ja oppaamme Jaana kertoi Haminan historiasta ja esitteli vanhaa kaupunkia, varuskuntaa, satamia ja suurta lipputankoa ym. Aikamoista liikkua isolla bussilla kapeita katuja, ja joka risteyksessä käännyttäessä täytyy keulan mennä vastapuolen kaistalle.  

Lopuksi jalkauduimme ja suuntasimme Hamina bastioniin, jonka kesäkatoksen suojissa järjestetään paljon tapahtumia.

Seuraavaksi suuntasimme syömään Lounashuone Kerholle; entinen upseerikerho toimii nyt ravintolana. Hienosti ja sujuvasti järjestetty ruokailu, ja mikä parasta: ruoka oli maittavaa ja hintansa väärtti. Suosittelen, jos käytte Haminassa.

Täydellä vatsalla tahti vähän hidastuu, mutta pienen kävelymatkan päässä on seuraava kohde, Tove Janssonin näyttely. Siellä oli kaksi isoa taulua, jotka hän oli maalannut Haminan kaupungille. Ja maalauksia eri aikakausilta, esimerkiksi 1938 ja 1966. Jäin ehkä kaipaamaan hieman enemmän muumi-juttuja, mutta se on vain minun mielipiteeni.

Mutta Jukka Rintalan pukunäyttely Tanelinkulma/Aladinin kaupunkipalatsissa oli huikea. Pukuihin koskeminen oli kiellettyä. Kyllä teki mieli hypistellä niitä, mutta sain onneksi pidettyä sormeni kurissa.

Vähän taisi meitä jo väsyttää, joten hurautimme vielä bussilla lipputangon juurelle. Ihan hyvin osasimme, vaikka opas meitä varoitteli, että täällä ovat monet eksyneet, kun ovat vaan moneen kertaan samaan ympyräkatua ajaneet. On se mahtava lipputanko ja lippu kuulemma koripallokentän kokoinen. Siellä se Suomen lippu liehui ja näkyi todella kauas.

Sitten vielä Raatihuoneelle lähtökahvit nauttimaan. Hyvää kahvia ja tuoretta pullaa, ja sitten kotimatkalle.

Hieno päivä ja reissu ja sääkin suosi meitä. Kiitos kaikille mukana olleille hienosta matkaseurasta.

Ja kiitokset Haminaan kivasta päivästä.